Puolivälianalyysi: “Joukkueessa on potentiaalia parempaankin”

Kesätauko vetelee pian viimeisiään ja Atleetit palaavat huomenna lomaltaan takaisin treenien ääreen ennen ensi lauantaina syyskierroksen käynnistävää NuPS-ottelua. Sitä odotellessa on kuitenkin hyvä kääntää hetkiseksi katseet kevätkauteen ja käydä läpi kulunut avauspuolikas keltamustin silmälasein. Loukkaantumisten ja epätasaisten otteiden värittämä avauspuolikas jätti varmasti paljon hampaankoloon ja tarjosi odotettua heikompia tuloksia, mutta osoitti samaan aikaan, että viime kauden hyvät esitykset eivät tule jäämään vain tähdenlennoksi.

Kauden avauspuolikas lukuina

Kautta on siis pelattu nyt 11 ottelun verran, eli kertaalleen jokaista kilpailevaa ryhmää vastaan. Näistä peleistä tuloksena on 15 pistettä ja sijoitus lohkon keskikastissa, kuudentena. Joukkue on voittanut otteluistaan viisi (SAPA, FC HIK, FC Kontu, EIF/Akademi ja EBK) ja hävinnyt kuusi (NuPS, ESC, EsPa, HPS, PK-35/VJS ja LoPa), pelaamatta yhtäkään tasan. Maaliero on komeasti plusmerkkinen, kun 25 tehdyn maalin lisäksi omiin on mennyt ainoastaan 13 maalia. Valtaosa joukkueen otteluista on kuitenkin ollut hyvin vähämaalisia, eikä Atletico ole esimerkiksi hävinnyt yhtäkään otteluistaan yli yhdellä maalilla. Toisaalta malmilaiset ovat jääneet vain kahdessa ottelussa täysin maaleitta.

Pelaajiston osalta kentällä on nähty yhteensä 26 eri Atleettia, joista yksikään ei ole esiintynyt kaikissa 11 ottelussa. Kevätkierroksen kovin maalintekijä on pitkän loukkaantumisen jälkeen kentälle palannut Miro-Aleksi Tissari. “Vainion Ben” on iskenyt viidessä pelaamassaan ottelussa yhtä monta maalia. Pistepörssiä johtaa puolestaan melko ylivoimaisesti myös pre-seasonin sisäisen pistepörssin vienyt Miro Kauti yhdeksällä “tehopisteellään”. Tähtipelaajapisteet ovat alkukauden aikana jakautuneet melko tasaisesti ja kärkikaksikkokin Jani Hannulan ja Elis Rintalan muodossa antaa osviittaa tiukoista peleistä. “Nani” on nimittäin luutinut miltei koko alkukauden hieman vieraammalla pelipaikalla, laitapakkina ja viime kauden päätteeksi joukkueen sisäisessä äänestyksessä vuoden pelaajaksi valittu Elis puolestaan kopannut palloja totutusti maalillaan. Molemmat ovat keränneet otteluraporttien tähtipelaajapisteitä seitsemän kappaletta.

Yhden puoliajan pelejä

Jos näitä tilastoja peilataan samaan ajanhetkeen viime kaudella, on alkukausi sujunut hieman aiempaa heikommin. Tuossa kohtaa Atletico komeili nimittäin sarjan kärkipäässä kuudella voitolla, kolmella tasapelillä ja kahdella tappiolla. Myös ennen kautta asetut kovat, mutta myös pre-season-esitysten perusteella realistiset odotukset ovat selvästi alittuneet. Valmennus ja joukkueenjohto eivät lähde kiertelemään, etteikö joukkue olisi alisuoriutunut.

– Alkukausi on sujunut aavistuksen mollivoittoisesti. 15 pistettä ei ollut missään nimessä meidän tavoite, toteaa vuodenvaihteessa Atleticon valmentajaksi palannut Antti Raudoskoski.

– Meidän on ehdottomasti pystyttävä parempaan syyskierroksella. Toki täytyy muistaa se fakta, että lohko on viime vuotta kovempi ja jokainen noista tappioista tullut vain yhdellä maalilla. Mutta siitä huolimatta lyön pääni pantiksi, että Atletico on kovempi joukkue kuin sarjataulukko osoittaa, komppaa puolestaan johtoportaan Janne Vottonen.

Voitetuista otteluista valtaosa on tullut melko suvereenin esityksen jälkeen ja ainoastaan Kontu-peli on jättänyt vastustajalle jossiteltavaa. Kevätkierroksen suurin voitto koettiin Puistolassa vain noin puolisentoista viikkoa ennen avauspuolikkaan päätöstä, kun Atletico murskasi ylivoimaisesti EBK:n 8-0. Lisäksi malmilaisryhmä haki ehkä kauden hienoimman voiton Hangosta puolustamalla kurinalaisesti ja hyökkäämällä terävästi. Kotiinviemisiksi irtosi kolme pistettä lukemin 3-0.

– Yksittäisiin matseihin olen ollut ihan tyytyväinen. Hangossa pelattiin yksi kauden parhaista peleistä ja sekin otteluna osoitti, etttä myös tällä tasolla muodostuu pelaamisesta helpompaa ja heikkoihin kohtiin on helpompi iskeä, kun vastustajan scouttaa ja tarkkailee läpikotaisin. EIF- ja EBK-otteluissa saatiin puolestaan maalihanat vihdoin avattua, joten niihin olen erittäin tyytyväinen, analysoi Raudoskoski.

Hävityt pelit ovat puolestaan olleet järjestäen tasaisia ja loppuun saakka tiukkoja. Monessa näistä matseista Atletico on myös ollut tilastojen valossa parempi joukkue ja siten malmilaisilla hyvät saumat kääntää hävityt pelit vähintään tasatuloksiksi. Raudoskoski laskee heikompiin otteluihin esimerkiksi kevätkierroksen viimeisen kamppailun LoPaa vastaan, kun valtaosa joukkueen pelaajista huiteli polttareissa ja ties missä kesäjuhlilla.

– LoPa-peli oli floppi kaiken kaikkiaan. Kaksi vaihtopelaajaa, joista yksi kenttäpelaaja ja toinen varamaalivahti. Roni (Tran) meni vielä loukkaantumaan kentälle päästyään ja meidän piti vaihtaa lopussa Lepa (Niko Lempinen) kärkeen. Liikaa runkopelaajia siitä pelistä pois, manailee Raudoskoski.

Atleticon helmasynti onkin ollut epätasaisuus ja peliesitysten vaihtelevuus jopa yhden ottelun sisällä.

– Ollaan pelattu liikaa ns. yhden puoliajan pelejä, kun pitäisi jaksaa ja pystyä keskittymään se 90 minuuttia. Ollaan oltu aavistuksen liian itsevarmoja ja kuviteltu, että se yhden puoliajan rutistus vastaisi kokonaista matsia, jatkaa Raudoskoski.

Joukkue onkin näyttänyt paikoin melko väsyneeltä ja kärsinyt aiempia vuosia selvästi useammista loukkaantumisista. Pitkäaikaispotilaista Jonatan Wasenius ja Antti Säynätkari parantelevat yhä vammojaan, minkä lisäksi viime kauden tehomiehistä Patrick Purola ja Miro-Aleksi Tissari kuntouttivat itseään pitkälle kesään. Myös aiempien kausien luottomiehistä Jani Putkonen ja Ville Ruuska ovat missanneet yli puolet kevätkierroksesta ja muista avainpelaajista esimerkiksi Janne Hampaala, Elis Rintala ja Aku Vapaa ovat pelanneet enemmän tai vähemmän puolikuntoisena liki koko kevätkierroksen.

Tätä listaa ja muita loukkaantumistilastoja katsellessa valmennusjohto ei voi siis kuin toivoa, että loukkaantumiset alkaisivat olla pikkuhiljaa menneen talven lumia ja joukkue pääsisi syyskierrokselle täydellä arsenaalillaan, iskukykyisenä ja ilman, että se antaa koko ajan tasoitusta vastustajilleen. Siksi Raudoskoski ja pelaaja-valmentaja Timo Kinnunen ovat halunneet uhrata myös valtaosan kolmen viikon mittaisesta kesätauosta haavojen paranteluun ja ihan rehelliseen lomailuun, jotta akut saataisiin taas täyteen ennen kovatasoista NuPS-ottelua.

– Tehtiin pienoinen virhe ennen kautta kun pelattiin jokunen peli liikaa pre-seasonilla. Joukkue vaikutti väsyneeltä monissa peleissä kevätsesongilla ja tämä tietenkään ei saa toistua enää tulevina vuosina. Syyskaudelle tulee taatusti riittävästi levännyt ja nälkäinen lauma selkeällä atleticolaisella peli-identiteetillä, julistaa Raudoskoski.

Tasainen lohko

Omalta osaltaan odotettua heikompiin esityksiin vaikuttaa myös odotettua kovempi lohko. Jos viime kaudella oli kärjen ja häntäpään välinen ero sekä pisteiden että esitysten valossa iso, on ykköslohko ollut tänä vuonna huomattavasti tasaisempi. Hännänhuippuna keikkuva FC Kontu tarjosi siis Atleticolle miltei yhtä suuren haasteen kuin kärkipään ESC tai EsPa. Sarjanousijoiden miehittäessä kärkipäätä ja perinteisten Kolmosen joukkueiden (Kontu, HPS, LoPa, SAPA) taistellessa sarjapaikastaan, ovat asetelmat kääntyneet jollain tapaa ylösalaisin.

– Pakko myöntää, että lohko on pirun kova. Pelkästään se jo kertoo jotain, että tuollaiset joukkueet taistelevat häntäpäässä ja miltei jokainen peli on ollut huomattavasti haastavampi kuin viime vuonna. Perinteisestihän nousijajoukkueet ovat taistelleet lähinnä viivan tuntumassa, mutta tällä kertaa sieltä nousi tuollaisia ESC:n ja NuPSin kaltaisia ryhmiä, jotka ovat ainakin omaan silmääni olleet tosi positiivisia yllätyksiä, runoilee Vottonen.

Ykköslohkon suurin yllätys onkin ollut tammisaarelainen ESC, joka nousi kaudella 2013 vasta karsinnan päätteeksi Kolmoseen. Joukkue on kuitenkin talven aikana vahvistunut merkittävästi ja osoittanut heti ensimmäisestä ottelusta saakka kuuluvansa tälle sarjatasolle. Ryhmä löytyy tämänpäiväisestä tappiostaan huolimatta kärjestä, vieläpä neljän pisteen erolla Kakkosesta tippuneeseen EsPaan. Tapanilasta hakemansa niukan 1-0-voiton lisäksi joukkue on hoidellut myös tukun muita kärkeen povattuja joukkueita sarjataulukon näyttäessä kahdeksaa voittoa, kahta tasapeliä ja yhtä tappiota. Toinen nousija, nummelalainen NuPS on myös pelannut odotettua paremman kevätkauden ja joukkue löytyy sijalta kolme. Muina suurina yllättäjinä voidaan pitää PK-35/VJS:n junnuja ja tasapisteissä rökäletappiostaan huolimatta Atleticon kanssa olevaa EBK:ta. Kontu ja LoPa sekä joidenkin veikkausten piikkipaikalle asetettu FC HIK voitaneen laskea puolestaan isoimmiksi pettymyksiksi malmilaisten lisäksi.

– Lohko on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja pirun tasainen. Muutamalla voitolla ollaan mukana kärkikahinoissa ja taas tappio tai kaksi sysää lähemmäs putoamisviivaa. Nousijat ovat olleet yllättävänkin vahvoja ja EsPakin tuntuu alun hapuilun jälkeen heränneen kärkitaistoon. Samaan hengenvetoon on toki todettava, että jokainen lohkon matseista on myös syksyllä voitettavissa ja ne yhden maalin tappiot pitää vaan kammeta voitoiksi, toteaa Raudoskoski.

Syyskierroksen tavoitteet kirkkaina

Kuten jo sanottua, Atletico lähti kauteen melko kovin odotuksin ja erinäisissä julkaisuissa spekuloitiin jo keltapaitojen nousustakin. Tavoite sijoituksesta kolmen joukkoon ei ole kuitenkaan vielä toteutunut ja myös Koillis-Helsingin kovimman joukkueen valtikasta näyttää tulevan odotettua kovempi taistelu. Raudoskoski on silti luottavainen, että tavoitteet voidaan saavuttaa.

– Kuten mainitsinkin, tavoitteet ovat edelleen täysin realistisia. Lohko on äärimmäisen tasainen ja ainoastaan ESC on selkeämmin karussa. Kaikki on edelleen mahdollista ja usko hyvään syksyyn jengissämme on vahva. Elän edelleen siinä uskossa, että Atletico löytyy loppusyksystä sijoilta 1-3, toteaa Raudoskoski.

Ero kolmanteen sijaan on tällä hetkellä viisi pistettä ja Vottonen uskoo, että kärjessä tullaan näkemään vielä monenlaista vääntöä ja muutoksia. Esimerkiksi ESC:n lento on syyskierroksen avaustappiosta huolimatta ollut tähän saakka odotuksiin nähden niin kovaa, että sen voisi jossain vaiheessa povata loppuvan tai ainakin katkeavan hetkeksi. Siinä kohtaa tekemistään pitkin kevättä parantanut EsPa ja laajasta pelaajaringistä sekä kovasta motivaatiosta hyötyvä NuPS tulevat olemaan iskuetäisyydellä. Myös hankolaisilla ja malmilaisilla tulee olemaan varmasti sanansa sanotavana.

Syyskierros starttaa jo tulevana lauantaina 26.7., kun Atletico isännöi kotiottelussaan juuri edellä mainittua NuPSia. Kevätkierroksella joukkueiden välillä nähtiin tiukka, mutta erittäin hyvätasoinen Kolmosen kamppailu, jossa nummelalaiset hallitsivat pienen kentän metkut Atleetteja paremmin. Tuolloin loppulukemiksi kirjattiin 2-1. Tuleva ottelu pelataan kuitenkin Pukinmäen huippukuntoisella nurmella, jossa Raudoskoski povaa näkevänsä aivan erilaisen ottelun.

– Odotan ottelusta NuPSia vastaan täysin erilaista peliä kuin mitä ensimmäinen peli oli Ratapuiston tulitikkuaskissa. Pallollinen dominointi isolla hyvällä baanalla heti meille ja kurinalainen oikealla tavalla roolitettu puolustaminen kuntoon, niin uskon pisteiden jäävän Atleticolle, vakuuttaa Raudoskoski.

Heti perään seuraavana viikonloppuna vieraillaan Talissa, kun Atleetit pääsevät haastamaan kautensa yskähdellen käynnistäneen SAPAn. Kevätkierroksen ottelusta ei jäänyt juuri kerrottavaa jälkipolville, mutta lopputulos (2-0) tarjosi kuitenkin hyvän kasvojenpesumahdollisuuden hävityn avauspelin jälkeen. SAPA on kuitenkin viime peleissä hakenut voittoja ja nostanut itsensä viimeiseltä sijalta aivan putoamisviivan tuntumaan.

– Lähdemme täysin samoilla lääkkeillä SAPAa vastaan kuin ensimmäiseen peliinkin. Joukkuetta ei sovi aliarvioida yhtään. 90 minuutin duuni ja aktiivisuus sekä reagointi tilanteenvaihtoihin ovat avainasemassa, kuten tulevat olemaan lopuissakin matseissa, veistelee Raudoskoski.

Ensimmäiset ottelut tulevat joka tapauksessa määrittelemään hyvin pitkälti sen, minkälaisista sijoituksista Atleetit loppukaudesta taistelevat. Mielenkiintoinen syksy on joka tapauksessa luvassa.