Atletico lähti kauden viimeiseen otteluunsa vailla erikoisempia panoksia, sillä sarjasijoitus (viides) oli varmistunut jo muutamaa ottelua takaperin eikä pistesaldonkaan suhteen ollut enää kummempia panoksia. Päivän vastustaja, Koivukylän Palloseurakin pelasi lähinnä kunniasta, sillä putoaminen viivan alle olisi vaatinut erityistä ristiinpeluuta ja melkoisia maalijuhlia CLE-pelissä.
Maalit 1-0 Antti Konkari 15′ 1-1 Jesse Ketonen (Mika Tenkanen) 30′ 1-2 Jesse Ketonen (Mika Tenkanen) 36′ 1-3 Jesse Ketonen (Mika Tenkanen) 50′ 2-3 Antti Konkari 56′ 3-3 Taneli Pitkänen 74′ Tilastot Avaus Kaapo Sinervo (MV) Niko Eriksson Ilkka Taipale…
Nurmikauden päätyttyä oli edessä paluu muovibaanoille, kun TiPS toivotti Ticon tervetulleeksi perjantain myöhäisillan taistoon. Edeltävä kohtaaminen oli päättynyt malmilaisten harmistukseksi nihkeään 0-0-tasuriin, vaikka kotijoukkueella oli paikat napata voitto ja himoitut kolme pistettä. Illan peliin lähdettiin hieman erilaisista asetelmista. Molemmat olivat toki voittaneet edeltävät ottelunsa, TiPS sunnuntaina lohkokärki PK-35:n ja Tico puolestaan putoamiseen tuomitun HooGeen, mutta malmilaisilla ei lopulta ollut pelissä enää kuin kunnia ja ehkäpä jonkinlainen ”Malmin mestaruus” Ponnistajien kilpurina. TiPS sen sijaan taisteli vielä noususta, joskin todella ohuin oljenkorsin.
Jokasyksyiset jäähyväiset luonnonnurmille osuivat sopivasti viimeiseen kotipeliin Pukinmäessä ennen loppukauden tekonurmirepäisyä. Sateisen päivän peliin vieraaksi saapui Helsingin länsirajan takaa lohkojumbo HooGee.
Otteluruuhkasta, pelikielloista, loukkaantumisista ja muista normaaleista alasarjapelaajien käytettävyyteen vaikuttavista syistä johtuen rotaatio pyöri isoilla kierroksilla; avausyksitoistikossa tiistailta lauantaille jatkoi lopulta vain kolme samaa pelaajaa.
Koillis-Helsingin Derby oli päättynyt Atleticon hienoon voittoon, mutta kauaa ei ehtinyt ticolaislauma juhlia, sillä Kolmonen jatkui jo neljä päivää myöhemmin Laajasalon Palloseuran isäntänä. Kyseinen ottelu oli alun perin merkitty syyskierroksen avaukseksi, mutta vierailijan pyynnöstä ajankohtaa oli tarkistettu vielä uudelleen ja ottelu lopulta sijoitettu syyskuulle kahden viikonloppupelin välimaastoon.
Edellisviikon nihkeä kotitasuri LePaa vastaan osui ikävään rakoon hyydyttäen Ticon hyvään nosteeseen kääntyneen kuntokäyrän. Samalla kompuroinnista oli silti hyvä ottaa myös opiksi ja ammentaa lisää potkua kauden toiseen Koillisen Derbyyn, jota isännöi PuiU kotonaan Koudantien viihtyisässä jalkapallopyhätössä.
Syyskierroksen kotiotteluiden putki sai jatkoa, kun Atletico pelasi jo kolmannen peräkkäisen pelinsä Pukinmäen loistokuntoisella nurmella. Kaksi edeltävää ottelua PK-35:tä ja CLE:tä vastaan olivat sujuneet erittäin positiivissa merkeissä, joten suuntaukselle lähdettiin hakemaan jatketta Leppävaaran Pallon saapuessa vierailulle Ticon rakkaalle kotibaanalle.
Kevätkierroksen shokkitappio CLE:lle ehti kummitella hyvän tovin koko alkukauden isoimpana floppina, mutta viimein Atleeteille koitti tilaisuus revanssiin ja kasvojenpesuun keskellä kolmen ottelun kotiputkea, kun latinot saapuivat vierailulle Pukinmäkeen.
Syyskierros eteni jo kolmanteen otteluunsa, kun Atletico sai vastaansa ylivoimaisesti sarjaa johtavan PK-35:n. Kevään kohtaaminen oli päättynyt Pihlajamäessä peekoon niukkaan 1-0-voittoon Atleticon tiukan puolustustaistelun päätteeksi. Tämän jälkeen Ticon kausi oli edennyt tiukassa aaltoliikkeessä pihlisläisten nuijittua puolestaan jokaisen vastustajansa niin Kolmosessa kuin Regions’ Cupissakin. Puhtaalla pelillä ja vain neljä maalia koko kaudella päästäneenä vierailija oli siis tiukin mahdollinen vastus elokuiseen kesälauantaihin.
Tasapelin katkua leijaili ilmassa, kun almanakka hälytti Malmin Derbyn toisen näytöksen merkiksi. Viiden peräkkäisen ratkaisemattoman kohtaamisen jälkeen ottelupari oli jo saanut lisänimen “Ikuinen Tasapeli”, vaikka vedonlyöntiyhtiöt yhä edelleen tarjosivat ristille isoimpia kertoimia.