Valmentaja Kinnunen nettisivutoimituksen piinapenkissä, osa 3: “Monta askelta eteenpäin sekä kentällä että kentän ulkopuolella”

Kauden päättymisestä on nyt aikaa kaksi täyttä viikkoa ja nettisivutoimitus päätti istuttaa pelaaja-valmentaja Timo Kinnusen jälleen alas puhumaan menneestä menestysvuodesta. Haastattelu jatkaa samalla lohkoanalyysin mainiosti käynnistämää sarjaa, jossa käydään läpi kautta 2013 ja pohditaan myös jo tulevaa hyvin eri näkökulmista.

Kausi 2013 on takana. Millä fiiliksillä nyt, kun voittoisa Viikingit-peli on saunailtoine ja muineen taputeltu?

– Voitto viimeisestä pelistä oli tärkeä ja jätti positiivisen tunnelman koko kautta ajatellen. Vuosi oli tuttuun Atletico-tyyliin vuoristoratamainen, mutta sentään tällä kertaa nousuja oli huomattavasti laskuja enemmän.

Sarjataulukossa kolmas sija ja pisteitä melkein kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Täyttyivätkö tavoitteet ja olitko muuten tyytyväinen joukkueen esityksiin?

– Nyt kun pilli on soinut viimeisenkin kerran, kaikki Atleetit voivat olla kauteen erittäin tyytyväisiä. Vaikka kuten aina, nälkä kasvoi syödessä ja tavoitteet vaihtuivat hyvien otteiden siivittämänä nousuun, joka kuivui sitten Lahen Poikia ja Kontua vastaan koettuihin pettymyksiin. Karvaista tappioista jälkimmäinen tuntui nollaavan kaikki kauden aikana koetut onnistumiset. Pitkällisen itsetutkiskelun ja spekulaation jälkeen sijoittuminen lohkokolmoseksi on monella tavalla parempi tapa päättää kausi kuin nousu. Pelillisesti otteemme tyydyttivät, vaikka joistain ylevistä periaatteista on nuori valmentaja joutunut ajan myötä tinkimään. Atletico pelasi parhaimmillaan nopeaa ja liikkuvaa peliä, jossa koko joukkue osallistuu niin hyökkäämiseen kuin puolustamiseenkin.

Missä asioissa jäi parannettavaa?

– Etenkin asennoituminen antamaan kaikkensa jokaisessa ottelussa tuotti meille ongelmia, mistä todisteena sama pistesaalis lohkon kahden ensimmäisen ja kahden viimeisen joukkueen kohtaamisista.

Siitä pääsemmekin hyvällä aasinsillan seuraavaan kysymykseen. Rökititte tosiaan hienosti HyPSin vieraissa lukemin 6-0 ja viimeisellä kierroksella kaatui myös sarjanousun varmistanut Viikingit/2. Vastapainoksi tuli sitten näitä Kontu/LA ja Lahen Pojat -tyyppisiä pelejä, jotka ratkaisivat lopulta sarjanousun kohtalon. Mistä tällainen ailahtelu johtui? Oliko se ainoastaan henkisestä kantista kiinni?

– Kyse ei ollut niinkään henkisestä kantista vaan valmentajasta lähtien koko joukkueen suhtautumisesta kyseisiin tapahtumiin. Samalla ottelut, joissa harjoitettiin paljon rotaatiota, paljasti sen ikävän tosiasian, että vaikka meidän rinki on määrällisesti laaja, on joukkue kuitenkin riippuvainen ratkaisupelaajistaan.

Keitä tarkoitat tai kenet lasket tähän joukkoon?

– Uusista pelaajista moni otti ison roolin, mutta myös vanhat Atleetti-ikonit osoittautuivat yhä edelleen joukkuetta kannattelevaksi voimaksi.

Moni ulkopuolinen on itse asiassa arvellut, että pelaajahankinnat nostivat Atleticon lopulta niin radikaalisti taulukossa. Allekirjoitatko tämän väitteen?

– Joukkueeseen voi vaikuttaa monella tavalla. Uusien pelaajien panos niin otteluissa kuin harjoituksissakin oli varmasti kriittinen tekijä myös vanhojen pelaajien tason nousuun. Toisin sanoen uusien pelaajien tuoma laatu pakotti vanhatkin parantamaan otteitaan.

Kenet lasket kaudet vakuuttajiin?

– Ensimmäisenä on mainittava maalivahti Elis Rintalan jäätävät otteet. Muista nuorista pelaajista Patrick Purola ja Samu Nurminen tekivät meidän hyökkäyksestä erään sarjan vaarallisimmista. Myös Mikko Huupposen rooli joukkueen pelin sieluna oli lähestulkoon korvaamaton. Syksyn positiivisena yllättäjänä kunnostautui puolestaan Jaakko Peltonen. Jälkikäteen ajatellen myös Mikko Kouri, joka pelasi melkein 20 peliä alusta loppuun, oli tärkeämpi kuin mitä moni on valmis tunnustamaan. Lisäksi Kourin rinnalla pelanneen Antti Säynätkarin kunnossapysyminen oli iso tekijä puolustuspelaamisellemme.

Entä näin jälkiviisaana, kaipaisitko vahvistuksia jollekin osa-alueelle?

– Pelitaitojen osalta ryhmä on valmis haastamaan minkä tahansa Kolmosen joukkueen, mutta henkisellä puolella kasvuvaraa löytyy.

Jos mietitään jo ensi kautta, niin lukijoita tietysti kiinnostaa, että mitä Timo Kinnunen tekee ensi vuonna? Jatkatko yhä pelaaja-valmentajana?

– Valmennuksen permanentti ei ole vielä lukkoonlyöty, mutta allekirjoittanut tulee joka tapauksessa olemaan osa sitä. Pelaaminen ei ole missään vaiheessa ollut vaakalaudalla.  Eli totta kai jatkan.

Entä millaisia suuntaviivoja tai kehityssuunnitelmia olette suunnitelleet johtoportaan kanssa ensi vuodelle?

– Johtoporras toipuu vielä kaudesta, joka oli pitkä kuin ”fattan jono”, eikä suunnitelmia ole vielä ehditty tekemään.

Onko Kakkonen mielestäsi realistinen tavoite, eli löydetäänkö Atletico ensi vuonnakin kärkipäästä?

– Meidät löytää varmasti sarjataulukon kärkipäästä, mutta mahdolliseen nousuun varaudutaan vasta ensi vuoden puolella.

Haastattelu alkaa olla päätöksessään. Haluaisitko tuoda vielä jotain esille?

– Poikakalenteria ja 20-vuotisgaalaa muisteltaessa on selvää, että vuosi 2013 piti sisällään paljon muutakin kuin jalkapalloa. Kyseinen vuosi tullaan aina muistamaan aikana, jolloin Atletico otti monta askelta eteenpäin  sekä kentällä että kentän ulkopuolella. Kun kaikki tämä lasketaan yhteen, voidaan vuotta 2013 pitää Atleticon kaikkien aikojen vuotena.

Kiitokset haastattelusta ja mukavaa lomaa!

– Kiitos!