TiPS – Atletico Malmi 1-0 (0-0)
Edellissunnuntaisesta avaustappiosta oli hädin tuskin toivuttu, kun torstaina taas mentiin. Tällä kertaa vastaan asettui toinen nousijajoukkue, Tikkurilan Palloseura, joka oli aloittanut myöskin kautensa melko pirteästi. Vastustaja kuului siihen harvalukuiseen joukkoon, josta oli edes jonkinlaista ennakkotietoa. Heidän riveissään vaikutti nimittäin muutamakin entinen malmilainen, makkaransyönnistään ja möreästä äänestään parhaiten tunnettu Tom Weckström valmentajana ja samalla sukunimellä varustettu Nico Weckström kärkipelaajana. Pelaajalistalta bongasimme myös muutaman entisen junioritähden, joiden nimet toivat mieleen muistoja Atleticon junioriajoilta.
Jos edellisessä ottelussa olimme olleet hyvinkin vajaamiehisellä joukkueella liikkeellä, oli tällä kertaa hyvistä pelaajista jopa ylitarjontaa. Kokoonpano oli siis oikeastaan parempi kuin kertaakaan tällä kaudella, eikä poissaolijoiden listalta löytyneet kuin ”pitkäaikaisvammaiset” Janne ”Leego” Hampaala ja Antti ”Sintti” Säynätkari sekä työkiireidensä vuoksi estynyt Jani ”Japu” Putkonen. Penkki oli siten täynnä ja jouduimme jopa pudottamaan muutaman pelaajan kokoonpanon ulkopuolelle.
Ottelu oli myös siltä kannalta merkittävä, että se oli ensimmäinen nurmipelimme, ja oikeastaan koko Atletico Malmin historian ensimmäisiä otteluita tällä sarjanousun myötä parantuneella alustalla. Viime kaudella olimme pelanneet yhden ottelun Siltamäen nurmella, mutta muuten joukkueessamme oli lukuisia sellaisia pelaajia, joille hiekkakentät olivat huomattavasti tutumpia. Aurinkoinen sää ja melko hyväkuntoinen pelialusta tarjosivat siis oikein mukavat lähtökohdat Tikkurilan miltei helteisessä urheilupuistossa.
Avaus (4-1-3-2):
Lepa (MV) ; Niko, Make, Mäksä (> Hena 61′), Lippo (> Rubale 65′) ; Timo (C, v) ; Ile, Jasu, Roni (> Nani 67′) ; Andy (> Kuula 80′), Koopa (> Kunttu 65′)
(vaihdossa Eki, Hena, Jone, Kunttu, Kuula, Nani ja Rubale)
Ottelun alku oli molemmin puolin melko varovaista ja tasaista peliä. Ensimmäiset 15 min mentiin käytännössä pallotellen päästä päähän, eikä varsinaisia tilanteita oikeastaan nähty. TiPS lähti peliin melko ärhäkästi ja karvasi ylhäältä, mutta sortui rakenteluissaan myös aivan suoranaiseen roiskintaan. Kotijoukkueen taktiikka perustui käytännössä kahteen eri hyökkäysmalliin. Joko he voittivat palloja keskialueella ja hyökkäsivät kärkkäiden laitamiesten kautta tai sitten löivät alhaalta korkeaa ja pitkää palloa kärjessä huseeranneelle Weckströmille, joka sitten toimi hyvänä kohdepelaajana ja jakoi palloa siitä eteenpäin parhaansa mukaan. Omalta osaltamme taas pyrimme pelaamaan ehkä aavistuksen edellisottelua enemmän, mutta keskialueella nähtiin edelleenkin turhaa hätäilyä.
Ensimmäinen jakso eteni pitkään melko tasaisissa merkeissä, mutta noin 25 peliminuutin jälkeen alkoi tapahtua. Ensiksi pelasimme nopean vapaapotkun keskialueella Jaakko ”Jasu” Peltoselle, joka eteni hyvillä syötöillä aina boksiin saakka ja laukoi vetoharhatuksen jälkeen. Laukaus suuntautui kuitenkin päin veskaria. Muutamaa minuuttia myöhemmin TiPS hyökkäsi vasemmalta, keskitti kohden Weckströmin päätä, joka puolestaan puski pallon maalissa pelanneen Niko ”Lepa” Lempisen näppien kautta ylärimaan. Vain minuuttia myöhemmin mentiin taas toisessa päässä, kun TiPS teki erittäin törkeän rikkeen ja kaatoi Jasun oikeassa laidassa hieman boksin ulkopuolella. Vapaapotkua asettui ampumaan Ilkka ”Ile” Tynkkynen, joka laukoikin vaarallisesti alakulmaa. TiPSin kauttaaltaan erinomaisesti pelannut maalivahti venyi kuitenkin vedon tielle.
Parhaat paikkamme ajoittuivatkin noin 30 minuutin pelin kohdalle, sillä TiPSin peli oli jonkinlaisessa suvantovaiheessa, ja itse taas saimme lukuisia pelillisiä onnistumisia peräkkäin. Mikko ”Koopa” Kouri oli äärimmäisen lähellä viedä meidät myös johtoon kahteenkin otteeseen, sillä ensiksi 31 minuutilla oikealta noussut Koopa laukoi erinomaisen hyökkäyksen jälkeen vain aavistuksen takatolpan ohitse ja paria minuuttia myöhemmin hän teki tuhojaan vasemmalla jälleen vedon merkeissä. Tällä kertaa veskari esitti kuitenkin melkoisen unelmatorjunnan venyttäen jalkansa maalia kohden suunnanneen pallon eteen. 35 minuutilla saimme kulman oikealta ja Ilen laittaessa kierteisen pallon luukulle, meinasi pelikieltonsa kärsinyt Timo Kinnunen puskea sen sisään. Osuma jäi kuitenkin sen verran ohueksi, että maalin sijaan pallo suuntasi aavistuksen tolpan ohitse.
Paikkoja siis riitti ja näistä olisi voinut myös sen maalin tehdä. Toisaalta tilanteita nähtiin myös meidän päässä, kun TiPS sai muutamia vaarallisia kulmapotkuja sekä aivan ensimmäisen jakson lopussa erinomaisesti seinäpelillä pelatun paikan vitosen viivalle. Lepa kuitenkin torjui maalillaan sen minkä pystyi, ja meillä taisi olla ihan yhtä paljon tuuria matkassa kuin vastustajallakin toisessa päässä. Ottelu oli siis äärimmäisen tasainen niin lukemien kuin varsinaisten pelitilanteiden puolesta.
Tauon jälkeen kamppailu jatkui pitkälti samanlaisissa merkeissä, vaikka atleettipuolustus alkoikin esittää pienoisia väsymisen merkkejä ja TiPS vastaavasti nostaa painettaan. Vastustajan oikealla laidalla pelannut entinen suurlupaus Miropekka Kanth aiheutti harmaita hiuksia laitapelaajillemme ja oli erittäin kärkäs. Vastaavasti keskustassa pelannut Mika ”Mäksä” Mäkelä sai painia oikein tosissaan vaarallisesti liikkuneen ja palloa liikuttaneen Nico Weckströmin kanssa. Juuri kun ehdin jo spekuloida ottelun mahdollisella tasapelituloksella, soi kuitenkin omissamme, ja jälleen kerran oman hölmöilymme jälkeen. TiPS tuli nopealla vastahyökkäyksellä vasemmalta, pelasi pitkän pallon suojaukseen Weckströmille, joka puolestaan onnistui puolustajiemme estelyistä huolimatta vapauttamaan kärkiparinsa läpi. Lepa yritti vielä päästä palloon, mutta vastustaja kiersi maalivahtimme ja pisti pallon tyhjiin. Aikaa pelikellossa oli tuolloin 53 minuuttia.
Lähdimme kuitenkin hakemaan tasoitusta rohkeasti ja se olikin hyvin lähellä heti 57 minuutilla, kun Teemu ”Lippo” Lipposen heitto koko TiPS-kaluston ylitse päätyi Antti ”Andy” Nurkalle, joka haastoi boksissa vastustajan pakin, leikkasi keskelle ja sijoitti läheltä vain aavistuksen maalin ohitse. Näillä vaiheilla suoritimme myös neljä pelaajavaihtoa miltei 5 minuutin sisällä. Lisäksi nostimme loppua kohden Timon ylemmäksi ja siirryimme selkeämpään kolmen kärjen taktiikkaan. Tämä toi kyllä paikkoja, mutta aiheutti myös luonnollisesti ongelmia alempana. Vastustaja liikkui hyvin ja me taas jouduimme juoksentelemaan paikoin pallon perässä turhankin paljon. Se oli vieläpä kostautua aivan lopussa, kun tikkurilalaiset pääsivät nopean vastahyökkäyksen turvin nousemaan laidasta miltei yksin läpi. Lepa tuli kuitenkin erinomaisesti vastaan ja torjui yrityksen.
TiPS jaksoi muutenkin painaa ja hyödynsi uhkarohkeaa hyökkäystaktiikkaamme kiitettävän hyvin. Toisessa päässä taas tilanteet kuivuivat kokoon ennen kuin varsinaisia maalipaikkoja edes saatiin. Lähimpänä tasoitusta oltiinkin oikeastaan vasta lisäajalla, kun pallo löysi tiensä TiPS-maaliin Ilen erinomaisen ja ruuhkaan suunnanneen vaparin jälkeen. Pallo osui kuitenkin matkalla Timon käteen ja erittäin tarkkana ollut linjamies liputti tämän virheenä. Katsomossa odoteltiin jo siis tasoitusta, mutta malmilaiskannattajat saivat tällä kertaa pettyä pahemman kerran. Tämä jäi myös ottelun viimeiseksi tilanteeksi ja loppuvihellys päätti pelin Atletico Malmin kannalta murheellisesti 1-0-lukemiin.
Neljän tappiottoman ottelun jälkeen hävisimme siis jo toisen ottelun peräkkäin. Tällä kertaa tappio oli melkoisen karvas, sillä peli ei kaatunut kokoonpanopuutteisiin, ei tuomaritoimintaan eikä mihinkään muuhunkaan vastaavanlaiseen syyhyn. Tällä kertaa voidaan siis syyttää vain omaa peliämme ja kehua toki oivallisesti pelannutta vastustajaa, jonka yksinkertainen, mutta toimiva taktiikka riitti tällä kertaa voittoon, emmekä välttämättä olleet aivan parhaimmillamme niissä korkeissa ja pitkissä pystypalloissa. Vastaavasti hyökkäyspäässä emme olleet tarpeeksi kärkkäitä hitaahkoa TiPS-puolustusta vastaan. Paikkoja kyllä riitti, mutta maalintekotaito oli tälläkin kertaa hieman ruosteessa. Vaikka tikkurilalaiset painoivatkin toisella jaksolla melko tehokkaasti ja olimme jopa suoranaisessa alakynnessä, en silti näkisi tulosta mitenkään selviönä. Ottelu olisi voinut hyvin päättyä samanlaisiin lukemiin myös toisinpäin. Ottelutapahtumiin nähden myöskään tasapeli ei olisi ollut mitenkään huutava vääryys. TiPS korjasi kuitenkin pistepotin ja siihen oli tyytyminen tällä kertaa.
Ottelun tähtipelaajapisteet:
3 – Teemu Lipponen: Alkukaudella loukkaantumisista ja penkkikomennuksista kärsinyt Lippo on viime aikoina ollut erittäin vahvassa vireessä. Tänäänkin äärimmäisen varmaa puolustuspelaamista nimenomaan oman pään kautta.
2 – Niko Lempinen: Ei mahtanut maalille mitään, mutta koppaili muuten pallot hyvin maalillaan.
1 – Ilkka Tynkkynen: Ileä olisi kaivattu myös Espa-pelissä. Taisteli ja raatoi jälleen keskikentällä, vaikka turhautuikin välillä pallolliseen pelaamiseemme.