Atletico Malmi – Veijarit 3-1 (1-0)
Kauden toiseksi viimeinen peli päästiin pelaamaan kotona Tapulissa. Vastaan asettui Atleticoa sarjassa pari pykälää alempana keikkuva Veijarit, joka edellisen ottelunsa hävittyään varmisti paikkansa viimeisenä putoajana, ja näin illan kohtaamisessa ei juurikaan ollut panosta. Jalkeille saatiin varsin perus kokoonpano, mutta erityisesti mainitsemisen arvoista oli kentän laidalle eksynyt väen paljous, varmasti lähemmäs 39 ihmistä, mukaan lukien Ämpsin iloisista pikku A-junnuista koostunut Anan cheerleader-tiimi. Kentällä kotijoukkueen ryhmitys oli tällä kertaa 4-3-3, tosin keskikentällä telaketjuduo Phil ja Joni pelaisivat hieman alempana kuin kymppipaikalla Vainion Litmanen eli Hannulan Jallu. Kolmen kärjen myötä hyökkäysvoimaa pitäisi siis löytyä.
Avaus (4-2-1-3):
Micke (MV) ; Ile, Mika (C), Keijo Bruuks, Juuso K. ; Phil, Joni ; Jani ; Make, Ana, Tavi
(vaihdossa Otto, Peter, Raksu, V-P ja Yakar)
Ja niinhän siinä taas kävi, että toimittajan ollessa virittämässä kehonsa nestetasapainoa Make kävi luotettavien lähteiden mukaan puskemassa keltaiset johtoon Mikko Tavin syötöstä. Tuolloin oli 5 minuuttia kellossa. Ja lisää paikkoja alkoi herua saman tien, varmaankin kymmenisen laukausta ehti sadella kohti vastustajan maalia avauspuoliskolla, mutta veskari ei ehtinyt kertaakaan pois alta, ja muutaman paitsionkin myötä tilanne säilyi tauolle asti 1-0:ssa. Atleticon maalilla Micke oli varmaakin varmempi ja sai lisäksi puolustukselta hyvää tukea.
Puolten vaihdon jälkeen peli säilyi hyvinkin aktiivisena. Nyt alkoi jo keltaisten päädyssäkin riittää vilskettä, mutta Micke torjui tilanteet ammattilaisen malliin. Etenkin huikea venytys kolmestakympistä vapaapotkuna lähteneeseen, aivan yläpesään suuntautuneeseen risteilyohjukseen oli upeaa katseltavaa. Kymmenen minuutin pelin jälkeen saatiin Veijareiden maalille hässäkkää, ja lopulta Phil tarjoili Anan mörssärille paikan boksin oikean kulman ulkopuolelta. Tykki jymähti vastapalloon kuin Torin vasara ja kuula matkasi takayläkulmaan. 2-0:sta huolimatta löysäilyyn ei ollut varaa, sillä vierailija jatkoi terävien hyökkäysten vyörytystä, ja saikin aikaan kavennusmaalin. Hyökkääjä nosti pallon ohi peittämään loikanneen Micken, ja toinen jamppa nikkasi maaliviivalta tyhjiin. Jälkimmäinen mies näytti vahvasti olevan paitsiossa, mutta tuomari vihelsi pallon keskelle. Heti seuraavasta hyökkäyksestä syntyi jo paikka Veijareiden tasoitukseen, mutta paluupallosta lähteneen yrityksen siivosi aivan maaliviivalta makkarankuori yllään loistopelin pelannut Juuso “Keijo Bruuks” Haltsonen. Myös Atleticon hyökkäyspäässä riitti toimintaa. Ensin Joni laukoi tolppaan, ja muutaman lopulta tuloksettomaksi jääneen läpiajon lisäksi noheva V-P “ei kannata puskee sil nenällä, sattuu” Liimatainen sai kaksi mainiota tekopaikkaa, mutta molemmissa puolustus pääsi blokkaamaan vedot kulmapotkuiksi. Otto sai pallon jo kertaalleen ohi veskarista, mutta pakki ehti pelastamaan juuri maalin edestä. Kun peliä oli viisi minuuttia jäljellä, Jani pääsi lähes irtautumaan oikealta. Hän lykkäsi pallon keskeltä polkeneelle Yakarille, joka otti reidellä haltuun ja pisti pallon kylmästi vastaan syöksyneen veskarin längistä sisään. Peli oli aika pitkälti siinä, ja pisteet jäivät kotiin varsin hyvän esityksen päätteeksi.
Sarjasijoituksen kohennus jatkuu vielä kauden päätöspelissä ensi viikolla. Syyskierroksen lopun tappioton otteluputki olisi hyvä kruunata voitolla Cosmoksesta, jolle hävittiin 2005.
Ottelun tähtipelaajat:
3 – Paul-Mikael Forsström: Yhdestä takaiskusta huolimatta oli kuin muuri, venytti pari Eurooppa-tason seiviä.
2 – Juuso Haltsonen: Ilmatilan herra ja hidalgo, pääsi alakerrassa loistamisen lisäksi yrittämään maalintekoakin.
1 – Phil Murray: Pelasi väkevästi uudella paikalla keskustassa, hyvän tsempin lisäksi syöttö Anan maaliin.