25 tarinaa Atleticosta – Messilä-perinne (12/25)

Juttusarjassa käsitellään MPS/Atletico Malmin värikästä historiaa joukkueen 25-vuotisen taipaleen (1993-2018) varrelta. Luvassa on rehellistä kuvausta niin pelikentillä kuin niiden ulkopuolella nähdyistä tapahtumista läheltä ja kaukaa, tuoreeltaan ja ajan patinoimina muistoina.

Artikkeleita julkaistaan yhteensä 25 kappaletta sekä näillä nettisivuilla että myös myöhemmin painetussa muodossa.

—

Messilä-perinteen taustat

Kauden 2018 puolimatkan krouvia lähestyttäessä ja kesän sarjatauon odottaessa nurkan takana myös Atleticon historiaa käsittelevässä juttusarjassa on sopiva aika ottaa loikka kesäisiin tunnelmiin kalkkiviivojen ulkopuolelle. Joukkueen tapahtumakalenteriin on monena vuonna pelien jäädessä paussille merkitty punakynällä heinäkuinen viikonloppu, jolloin iloinen joukko Atleetteja suuntaa valloittamaan Hollolan Kitzbüheliä eli Lahden kainalossa sijaitsevan laskettelukeskuksen keskieurooppalaistyylistä mökkikylää, Messilää.

Kuvaavaa koko hommassa on se, ettei kukaan tunnu aivan lonkalta muistavan, milloin tämä yksi ikonisimmista kalkkien ulkopuolella vietettävistä tapahtumista on alkanut. Pitkäjänteisen selvittelyn ja salapoliisityön jälkeen päädyttiin enemmistön mielestä vuoteen 2008, jolloin allekirjoittanutkin melkoisella varmuudella muistaa vierailleensa Messilän lomakylässä ensimmäistä kertaa atleettiseurueessa. Täten siis Atleticon täyttäessä neljännesvuosisadan, täyttää joukkueen Messilä–perinnekin sopivasti kunnioitettavan kymmenennesvuosisadan.

Kaikki traditiot ovat saaneet alkunsa jostakin, ja koska ensimmäisen Messilä-ekskursion pääarkkitehtina hääräsi Atleticon toisen dynastian päävalmentaja Antti Raudoskoski, tukee tämäkin teoriaa siitä, että Hollolan huipulla on nähty Atleetteja ensimmäisen kerran noin vuonna 2008. Ajatuksen tämäntyylisestä vapaa-ajanvietosta Ana ammensi aikaisemmista joukkueistaan:

“Edellisten joukkueideni kanssa oltiin kerran kaudessa käyty porukalla yhdessä mökkeilemässä ja nostamassa yhteishenkeä. Saunomista, grillailua ja olutta, jotta saa ajatukset pois arjesta ja pääsee viettämään aikaa joukkueen kanssa muuallakin kuin kentällä. Kun tulin Atleticon valmentajaksi, ajattelin, että samanlaista touhua olisi mukava tuoda myös tähän joukkueeseen.”
– Antti Raudoskoski, Atleticon pelaaja vuosina 2005–2007 ja valmentaja vuosina 2007–2008 sekä 2014

Ensivierailua seurasi toinen, ja kolmannesta eteenpäin sopiikin jo laskea tavaksi. Nyt Messilä on sen verran kiinteä osa Atleticoa, ettei pääpuuhamies itsekään muista milloin tämä perinne on Atleticon kanssa tarkalleen ottaen alkanut:

“Rehellisesti sanoen, en muista tarkkaa vuotta, mutta kyllä se sinne samoille ajoille menee minun joukkueeseen liittymiseni kanssa.”
– Antti Raudoskoski

Atleticon Messilä-perinne on tiivis osa joukkueen historiaa, vaikkei ehkä näykään samalla tavalla ulospäin kuin vaikka Mosa Cup, hyväntekeväisyystempaukset tai muut uroteot kalkkiviivojen sisäpuolella. Kuitenkin nämä joukkueen sisäiset virkistystapahtumat kuten Messilä, risteilyt ja saunaillat toimivat polttoaineena sille, että atleticomaisia tempauksia ylipäätään on olemassa.

Atletico mielletään monen sidosryhmäläisen – niin ulkoisen kuin sisäisen – mukaan usein joksikin pelkkää jalkapallojoukkuetta kattavammaksi kokonaisuudeksi, mihin osasyynä on tiivis joukkuehenki, jota vaalitaan ja vahvistetaan muun muassa “pyhiinvaelluksilla” Messilään. Näiden sisäisten tapahtumien voimalla Atletico-perheeseen on valettu vahva sokkeli, jonka päälle on ollut hyvä rakentaa sitä muutakin toimintaa, joka taas puolestaan näkyy ulospäin hyvänä yhteishenkenä.

“Joukkuehengen kannalta erittäin tärkeitä tapahtumia ja hyvä idea pitää tällainen perinne. Iän mukana itseltä jäänyt vähemmälle aikatauluhaasteellisesti.”
– Kalle Niemi, Atleticon pelaaja vuodesta 2002– ja valmentaja vuodesta 2010–

“Messilällä on iso paikka monenkin Atleetin sydämissä. Useaan kesään kuulunut viikonlopun mittainen korkeanpaikanleiri on sisältänyt juuri niitä elementtejä, mitä nyt voi kuvitella 20-henkisen äijäporukan mökillä tekevän. Virvokkeet ovat maistuneet, kitara on soinut ja iltaisin suunnattu aina Lahden yöhön. Rankkoja, mutta erittäin hauskoja reissuja kerrasta toiseen!”
– Janne Vottonen, Atleticon pelaaja vuodesta 1998– ja joukkueenjohtaja vuodesta 2006–

Kommelluksia, seikkailuja ja haavereita

Vuosien varrelle on mahtunut jos jonkinmoista kommellusta, ja toilailut Lahdessa ja sen liepeillä ovat kirvoittaneet monet naurut ja tarinat, joita pelaajisto muistelee vielä vuosienkin jälkeen. Messilä nähdään eräänlaisena keitaana arjen huolista ja murheista, jossa yhteishenki hiotaan uomiinsa:

“Messilää kuvastaa parhaiten Anan aforismi paikan päältä: “Risteilyllä me ollaan siellä ja tuolla, täällä me ollaan tässä”.”
– Jani Hannula, Atleticon pelaaja vuodesta 2006-

“Omissa kirjoissani vierailut Messilään ovat joukkueen kestoaktiviteeteista helposti jopa kaudenpäätösristeilyitäkin siistimpiä – osin juuri Anan aikoinaan mainitsemasta syystä: kun risteilyllä porukka leviää nopeasti pitkin poikin laivaa, niin Messilässä koko kööri notkuu mökin terassin pöytäkaluston välittömässä läheisyydessä. Päivä taittuu illan kautta aamuun ja hop, siinä sitä edelleen ollaan. Meininki on ykkösluokkaa ja hyvä seura toimii jo itsessään inspiraationa luovalle ajanvietteelle.”
– Ville-Pekka Liimatainen, Atleticon pelaaja vuodesta 2000– ja joukkueenjohtaja vuodesta 2006–

Ja joskus vain muutamaan sanaan kätkeytyy melkoinen seikkailu:

“Aku ja virolaiset.”
– Jonne Ketonen, Atleticon pelaaja vuodesta 2015-

Jota pelaaja-valmentaja Timo Kinnunen avaa hieman runsaammin sanankääntein:

“Yö oli jo venähtänyt aamun puolelle, kun terassin ohitti naapurimökin virolaisseurue, joka oli tullut paikalle osallistuakseen mölkkykisoihin. Ajatuksesta innostuneena neuvokas Atleetti-Aku ilmoittautui mukaan huoltajaksi ja näin ollen senvuotisissa Lahden seudun piirikunnallisissa mölkkykisoissa nähtiin myös malmilaisedustusta yhden innokkaan ja vauhdikkaan atleetin muodossa.”
– Timo Kinnunen, Atleticon pelaaja vuodesta 2009– ja valmentaja vuodesta 2012–

Jotkut joukkueen jäsenistä ovat myös tehneet tietoisen valinnan jättäytyessään näiden rientojen ulkopuolelle:

“En ole koskaan hannannut lähteä messiin. WhatsApp-liveseurannan perusteella hyvä näin.”
– Henri Mattsson, Atleticon pelaaja vuosina 1998 ja 2010-

Ja jotkut rohkelikot ovat uskaltautuneet mukaan edes kerran:

“Kerran olen ollut mukana näillä kuuluisilla lahdenvalloitusreissuilla. Mieleen jäi armoton ryyppääminen ja helvetinmoinen sekoilu hyvässä hengessä. Hauskaa oli, mutta harmi kun viimeisenä muistaa vain sen hitomoisen darran, joka sunnuntaina paluupäivänä oli!”
– Juha-Matti Leinonen, Atleticon pelaaja vuosina 2007–2015 ja 2018–

Messilä-konkarit puolestaan muistelevat lukuisia aamuja kuin armeija-aikaa konsanaan:

“Aamut Messilässä ovat usein olleet rankkoja. Onneksi mökeissä on kuitenkin pienet saunat ja yhtenä klassikkona onkin ollut aamusauna, Janne “Voda” Vottosen ollessa ehkä innokkain aamusaunoja. Mielenkiintoisimpana aamutapahtumana on kuitenkin jäänyt mieleen, kun Juha-Matti “Daddy” Leinonen löysi aamulla sängystään “muroja”. Muroja nämä saattoivat alunperin ollakin, mutta olivat kyllä käsityksemme mukaan siinä tapauksessa käyneet jo ainakin hetkellisesti vatsan puolella.”
– Jani Hannula

Rentoutumisen ja akkujen latailun ohella mökkiviikonloppu toimii myös katalysaattorina luovalle toiminnalle:

“Messilä on kirvoittanut monessa Atleetissa myös erilaisia taiteellisia puolia. Siellä on sävelletty tiettävästi useampia musiikkiteoksia sekä kuvattu myös huikea lyhytelokuva, Kirka’s Kosto.”
– Janne Vottonen

“Yksi hauskimmista Messilä-muistoista liittyy Kirka’s kosto -nimisen lyhytelokuvan tekemiseen. Janne “Leego” Hampaala oli jollakin ensimmäisistä Messilä-reissuista jostakin syystä pakannut mukaan videokameran. Jossakin vaiheessa iltaa tuli ajatus lähteä metsään tekemään taidetta. Lähdimme sitten Leegon ja Ilkka “Zimi” Taipaleen kanssa kameran kanssa liikkeelle, eväänä pari viskipulloa. Kenelläkään ei ollut aluksi käsitystä siitä, mitä olimme kuvaamassa, mutta käsikirjoitus muotoutui nopeasti kuvatessa. Itse olin kameran takana Leegon näytellessä Clint Eastwood -vaikutteista lonely rideriä Zimin vetäessä Messilän rinteen huipulla majaansa pitäneen “puoliksi ihmisen ja puoliksi Kirkan” roolia. Tuotos katsottiin sitten mökissä isolla porukalla vedet silmissä nauraen monta kertaa vielä saman illan aikana.”
– Jani Hannula

“Olisikohan ollut ensikäynti paikan päällä, kun aamuyön pimeinä tunteina alkoi tapahtua: cowboy-stetsoni päässään edustanut Leego mäiski nuotiossa sytyttämällään palavalla kepillä Koff-kartonkia haarniskanaan käyttänyttä Niko Ruokolaista. Taustalla soi ämyristä Janne Hurmeen “Kirjeen” instrumentaalibreikki, ja koko komeus tallentui videokameran narulle. Taattua Messilää.”
– Ville-Pekka Liimatainen

“Messilän klassisimpia hahmoja ovat olleet ns. Cock-Bob eli hirsimökkien kattoparruilla liitelevä alaston Koopa sekä mökin johdotuksia antaumuksella tutkiva, niin ikään alastomuutta pelkäämätön sähkömies Rubale.”
– Janne Vottonen

“Mieleen muistuu Leegon systemaattinen linnungrillaus, jossa kaikki osat oli tarkkaan eroteltu omille lautasilleen. Taidettiin siitä saada jopa jonkinlainen file.”
– Timo Kinnunen

Haavereiltakaan ei aina ole vältytty ja joskus on mökkiviikonlopun päätteeksi tehty ylimääräinen kunniakierros sairaalapäivystyksen kautta:

“Yksi hauskoista muistoista liittyy myös vuoteen, johon päätin organisoida jonkinlaiset leikkimieliset mökkiolympialaiset. Kaikki menikin putkeen siihen saakka, kunnes ruvettiin vetämään köyttä vähän pienellä ja joustamattomalla köydellä. Lopputuloksena kaksi käsimurtumaa ja erilainen määrä hiertymiä.”
– Janne Vottonen

Tämän nimenomaisen köydenvetoepisodin toinen käsimurtuma siunaantui allekirjoittaneelle. Se reissu kesti hieman pidempään, kun sunnuntaina piti kiepsauttaa Malmille päivystyksen kautta toteamaan kämmenluu murtuneeksi. Siitä kerrasta muistoksi jäi komea lasta neljän viikon ajaksi käteen. Sen koommin ei ole Atleettien riennoissa taidettu vetää köyttä.

Vuosien saatossa Atleetit ovat tehneet tuttavuutta myös paikallisväestön kanssa:

“Myös eräs lahtelainen konstaapeli on jättänyt lähtemättömän vaikutuksen ticolaisiin. Hän ei nimittäin oikein suvainnut erään nimeltä mainitsemattoman Atleetin virtsaustarvetta keskellä Lahden vilkkainta väylää – lähes alasti tietenkin. Ja putkareissuhan siitä seurasi.”
– Janne Vottonen

Myös pelimenestystä on – harvinaista kyllä – lohjennut näiltä leveyspiireiltä:

“Lahti on siitä harvinainen paikka, että sinne suuntautuneet illanvietolla varustetut pelit ovat päättyneet muihinkin tuloksiin kuin tappioihin. Yhtenä esimerkkinä muutaman vuoden takainen Kolmosen peli Nopsaa vastaan, jonka jälkeen jatkettiin voitonjuhlia Messilässä ja Lahden yössä.”
– Janne Vottonen

“Kerran lähdimme Nastolaan pelaamaan Nopsaa vastaan ja tähän reissuun oli yhdistetty viikonloppu Messilässä. Pääkatsomon ylärivi oli komeaa katseltavaa, kun ”orrella” auringosta nautti useampi atleettikannattaja kuin Nastola on varmaan koskaan nähnyt.”
– Timo Kinnunen

Ja onpa ohjelmassa ollut myös suuresta maailmasta tuttuja seminaareja ja tiedotustilaisuuksia:

“Messilässä on monesti – enimmäkseen Anan masinoimana – pidetty erilaisia hauskoja yhteisiä tilaisuuksia. Kerran ilmoitettiin, että illalla tiettyyn aikaan pidetään tiedotustilaisuus “joukkueenjohdon mökissä”. Mökkiin olikin kasattu hienosti leveä pöytä, jonka takana istui muistaakseni Ana, Timo, Janne ja V-P. Itse tiedotustilaisuuden sisällöstä ei ole mitään muistikuvaa, mutta pöydällä oli hienosti aseteltuna vichy-pulloja sekä joukkueen pelipaita. Muista vastaavista tilaisuuksista mieleen tulee ohjattu ryhmäkeskustelu Suomen jalkapallomaajoukkueen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä viskiseminaari.”
– Jani Hannula

Joukkueenjohdon norsun muisti ei tässäkään petä, sillä lähdettyäni asiaa selvittämään muisti Janne Vottonen oitis kyseessä olleen Jonatan Waseniuksen pelaajasopimuksen julkistaminen.

Aika kultaa muistot, ja vuosien mittaan tapahtumat ja paikat sekoittuvat keskenään. Viimekertaisesta reissusta kysyttäessä muistot ovat hivenen hapertuneet, mutta tähän löytyy myös hyvin argumentoitu puolustus:

“Kyllä aika mahdottomia kysyt, jos haluat tietää edellisestä Messilän reissusta, sillä mulla on vaikeuksia muistaa edes viisi tuntia sitten tapahtuneita asioita.”
– Antti Raudoskoski

“Onhan tuolta joka ainut kerta jäänyt joku aivan hulvaton muisto. Siinä määrin ovat vuodet kuitenkin veljiä keskenään, että vuosikymmenen ravaamisen jälkeen yksittäisten sattumusten lätkiminen aikajanalle vuodenkin tarkkuudella on jo kyllä melkoisen hankalaa.”
– Ville-Pekka Liimatainen

Hetken pinnistelyn jälkeen vanha valmentajakin saa ainakin pienen yksityiskohdan kaivettua muistojensa peräkammarista:

“Viime kerrasta muistan sen, että juotiin jotain helvetin pahanmakuista litkua.”
– Antti Raudoskoski

Niin. Tuskinpa sitä Messilän syvintä olemusta voi tämän napakammin tiivistää.

Teksti: Eetu Lillrank
Kuvat: Atleticon kuva-arkisto