Kolmonen: Inter Helsinki – Atletico Malmi 1-2 (1-0)
Nousu kauden ensimmäisestä tappioasemasta rinnalle ja ohi kahdella komealla osumalla siivitti Ticon samalla kaikkien aikojen parhaaseen kauden aloitukseen Kolmosessa!
Nousu kauden ensimmäisestä tappioasemasta rinnalle ja ohi kahdella komealla osumalla siivitti Ticon samalla kaikkien aikojen parhaaseen kauden aloitukseen Kolmosessa!
Atleticolla oli paikat useampimaaliseenkin johtoon jo ensimmäisen puolituntisen aikana, mutta maalinteko takkusi. Ottelu olisi pitänyt pystyä paketoimaan viimeistään kahden maalin johdossa, mutta kun näin ei tapahtunut, saatiin loppuun vielä melkoinen jännitysnäytelmä. Roni Peiposen Kolmosen debyytissään iskemät kaksi maalia riittivät kuitenkin…
Atleticon urakka Kolmosessa käynnistyi väkevän esityksen jälkeen irronneella kaikin puolin selvällä vierasvoitolla Lahdessa. Pirteä hyökkäyspeli tuotti tilanteita tuhlattavaksi asti, kunnes toisella puoliajalla maalijyvä osui kohdilleen eikä täysi pistepotti ollut vaarassa viime sekuntien kavennusosumastakaan huolimatta.
Ticon cup-arpa Suomen Cupin 3. kierrokselle oli ainakin paperilla varsin kohtuullinen, sillä Kutosen jengin tiputettuaan joukkue kohtasi kahden Nelosen porukan välisestä välienselvittelystä voittajana jatkaneen VJS/2:n. Tarkemmat skouttausraportit ja pieni lisäselvittely kuitenkin osoitti, että helppoa peliä ei olisi luvassa, sillä useammaltakin kotijoukkueen pelaajalta löytyi viime kaudelta vyöltä Kakkosen pelejä ja yli puolet avauksen miehistä olivat olleet edeltävällä kaudella VJS:n edarin runkopelaajia joukkueen noustessa Kolmosesta Kakkoseen Atleticon lohkosta.
Atleticon paluukausi Suomen Cupiin jatkui 2. kierroksen ottelulla, johon suosiollinen arpa oli tuonut vastukseksi espoolaisen Kilo IF/1:n kolme sarjatasoa alempaa Kutosesta. Kilo oli turnauksen avausrundilla Kutosen joukkueiden keskinäisessä kaatanut helsinkiläisen FC Ruilan, mutta joutui Ticoa vastaan tinkimään sääntöjen mukaisesta kotiedustaan, sillä Espoon kenttävuorokalenteri oli lievästi sanottuna tukossa. Ottelu pelattiinkin Atleeteille hyvin tutulla Pikkupekka Areenalla Oulunkylässä.
Preseasonia oli ehtinyt vanheta parisen kuukautta, kun vuorossa oli jo kauden ensimmäinen kilpailullinen ottelu. Ja samalla Atleticon paluu Suomen Cuppiin, joka oli aiempien vuosien munimisen jälkeen palautettu lähemmäs aitoa, cup-henkistä skabailua, jossa jatkopaikka oli kerrasta poikki ja mukaan saivat lähteä kaikki aikuisten joukkueet sarjatasoon katsomatta.