Kolmonen: FC Viikingit – Atletico Malmi 1-4 (1-3)

Maalit

0-1 Juuso Ollila (Jesse Ketonen) 17’
1-1 Kristian Träskelin 25′
1-2 Jesse Ketonen 31’
1-3 Juuso Ollila (Kustaa Käki) 45+3’
1-4 Olli Hänninen (Akseli Hietala) 75’

Tilastot

Avaus

Kaapo Sinervo (MV)
Ville Ruuska 82′ Janne Kinnunen
Joonas Prami
Akseli Hietala
Eeli Lehto
Tony Nyyssölä 70′ Jaakko Peltonen
Kustaa Käki 70′ Janne Hampaala
Juuso Ollila
Kevin Nurmi
Jesse Ketonen 70′ Olli Hänninen
Aleksi Myllys 62′ Alexander Lindström

Muut vaihtopelaajat

Daniel Nieminen (MV)

Raportti

Vain neljän ottelun mittaiseksi typistynyt “kevätkierros” taputeltiin päätökseen heinäkuun juuri startattua. Vastassa oli vielä viime kaudella Kakkosta pelannut FC Viikingit, jonka edustusjoukkuetta Atletico ei ollut itse asiassa aiemmin kohdannutkaan. Ja jos vuosia ylempiä divareita tahkonneet vuosaarelaiset olivat uusi tuttavuus Atleeteille, oli sitä myös päivän baana: Heteniityn nurmi vastaanotti nimittäin Atleticon vieraakseen ensimmäistä kertaa joukkueen historiassa.

Päivän kokoonpano näytti jälleen odotetun vahvalta, vaikka yksi viimehetkien poissaolo typistikin rosterin 17-miehiseksi ja jätti näin yhden tyhjän ruudun vaihtopenkille. Tappiollisesta KoiPS-pelistä avaus muuttui melkoisesti, ja vain neljä pelaajaa sai jatkaa ottelun käynnistävässä yksitoistikossa.

Ottelu käynnistyi malmilaisittain vauhdikkaasti, sillä korkealta prässännyt vierasjoukkue pääsi ensimmäistä kertaa kulmalipulle jo noin 18 sekunnin jälkeen. Viikkarit selvitti vielä ensimmäisen erikoistilanteen kunnialla, mutta päästi vain noin minuuttia myöhemmin Ticon jo ensimmäisen kerran maalipaikoille, kun Juuso Ollila painoi riparin noin seitsemästä metristä päin B-junnuikäistä Oliver Väkipakkaa vuosaarelaismaalillaan.

Pikkuhiljaa pahin kiima kaikkosi myös malmilaisten pelistä, mutta silti paine jatkui pääasiassa kotijoukkueen päässä. Kulmapotkuja sinkoili Viikinkien maalinedustalle useampikin kappale, mutta seuraavaa todellista maalipaikkaa odoteltiin vartin nurkille. Tuolloin Kustaa Käki ja Jesse Ketonen juonivat tilanteen oikealla laidalla: Kusti pelasi pallon Jesselle juoksuun, joka löysi jälleen Kustin takaviistossa. Kapteeni-Käki näki jo varmasti silmissään tyhjyyttään ammottaneen takakulman, mutta niin vaan Viikinkien pakki sai tökättyä pelivälinettä hieman sivuun, jolloin vetoaan latailleen Kustin laukaus suuntautui lopulta leveäksi.

Ja vain minuuttia myöhemmin sama mies oli jälleen asialla: tällä kertaa Kusti prässäsi pallon pois Viikinkien alimmalta mieheltä ja eteni läpiajoon. Mies kuitenkin hidasteli sen verran, että sai häiritsemään vielä Viikinkien topparin ja päätti levittää peliä sivulle juosseelle Jesse Ketoselle. Syöttö oli heikko ja tilanne näytti kuivuvan sitä myöten kasaan. Mutta mitä vielä, Ketonen kääntyi laidalla ja hetken harkinnan jälkeen löysi toisesta aallosta mukaan juosseen Juuso Ollilan. Tämä otti tatsin ja paukautti toisella pallon Väkipakan kautta sisään. Tico johti näin 0-1!

Ollila dominoi myös puolustuspäässä, kun 24. minuutilla mies katkaisi lupaavasti alkaneen vuosaarelaishyökkäyksen. Vastaisku eteni vasemmalta laidalta kohden keskustaa ja Viikingit oli jo 2vs1-tilanteessa hyökkääjän haastaessa alimmaksi mieheksi jäänyttä Tony Nyyssölää. Syöttö sivustalle pysähtyi kuitenkin takaa spurtanneen Ollilan katkoon.

Jos tämä oli Viikinkien ainoita, harvoja maalipaikkoja ensimmäisellä jaksolla ja itse asiassa koko ottelussa, nähtiin se paraskin paikka vain hetkeä myöhemmin. Kotijoukkueelle tuomittiin sivuvapari vasemmalta laidalta, noin 30 metrin tuntumasta. Pallo pelattiin korkeassa kaaressa takavitoselle, ja kotijoukkueen hyökkäyskoneisto onnistui vielä blokkaamaan käsine tilanteeseen pyrkineen Kaapo Sinervon niin, että tämä lakosi maihin ja jätti näin maalin tyhjilleen. Tico-puolustus yritti vielä estellä viimeistely-yrityksiä, mutta kolmen Viikkari-pelurin sohiessa palloon, onnistui Kristian Träskelin lopulta iskemään pelivälineen akrobaattisella karatepotkulla maalin kattoon. Ja näin siis pelin tasoihin, 1-1.

Ilo jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä tasalukemissa mentiin vaan noin viisiminuuttinen, kunnes jälleen soi – tällä kertaa kotijoukkueen päässä. Kevin Nurmi pääsi antamaan kaksi perättäistä kulmaa ja Jesse Ketonen hakemaan molemmista viimeistelyä. Ensimmäinen kohosi pakin kautta aavistuksen maalin yli ja toisen Viikingit ennätti jo voittaakin, mutta jatkotilanteesta Jesse kokeili viimeistelyä toistamiseen: tälläkin kertaa pakki oli tiellä, minkä myötä kohti takakulmaa suuntautunut laukaus kimposikin paikalleen jähmettyneen viikkariveskarin tavoittamattomiin, maalin etunurkkaan. Tico johti siten 1-2.

Paine jatkui vuosaarelaisten päässä maalinkin jälkeen ja Tico loi lyhyessä ajassa kolme erinomaista tonttia pelikellon lähennellessä 35 minuuttia. Ensin Aleksi Myllys pääsi kokeilemaan Kevin Nurmen antaman vapaapotkun riparista, mutta Väkipakka torjui. Ja tätä seuranneesta kulmapotkusta Joonas Prami puolestaan painoi Nurmen antaman kulmapotkun sisätolppaan. Kolmas tilanteista kuivui puolestaan Juuso Ollilan läpiajaessa hitaaseen ratkaisuun ja Viikkareiden toppari kerkesi väliin ennen kunnollista viimeistely-yritystä.

Hetken näytti siltä, että puoliajalle lähdettäisiin vain yhden maalin johdossa, kun Myllyksen viimeistely-yritys takatolpalta suuntautui maaliviivaa nuollen ohi takatolpan, mutta lisäajan kolmannella minuutilla verkko heilui kumminkin vielä kertaalleen. Tälläkin kertaa asialla avausmaalista vastannut Ollila, joka ajoi sisään keskustassa, pelasi boksin rajoilla pienen seinäpelin Kustaa Käen kanssa ja pääsi nokikkain Viikinkien veskarin kanssa. Tämä jähmettyi paikalleen jälleen ja Juuso pisti pallon reppuun. Näin puoliajalle lähdettiin malmilaisjohdossa 1-3.

Toinen jakso jatkui siitä, mihin edeltävä jäi. Käki oli heti ensimmäisen kympin aikana kolmeen otteeseen maalipaikoilla, mutta laukaus boksin rajoilta suuntautui ensin päin veskaria ja toisella yrittämällä vajaan puolisen metriä yli vasemman yläkulman. Kolmas puolestaan lähti vihaisena 25 metristä, mutta lipui joitakin kymmeniä senttejä ohi takakulman.

Maalinteon vaikeuden saivat huomata tunnin pelin täyttyessä myös niin Jesse Ketonen kuin Ville Ruuskakin, sillä ensimmäinen ohitti jo veskarin, mutta myös takakulman, ja jälkimmäinen taas painoi keskitykseltä haiskahtaneen laukauksen vain aavistuksen ohi samaisesta kulmasta.

Tico laittoi myös vaihtorulettinsa pyörimään toisen jakson katkaisseen juomatauon yhteydessä ja marssitti uutta miestä kentälle tuomaan niin uusia ideoita kuin pirteitä jalkojakin. Yksi sisäänvaihdetuista pelimiehistä, Olli Hänninen, kiitti valmennusjohtoa varmistelemalla voittoa osumalla heti ensimmäisestä varsinaisesta maalipaikastaan. Aksu Hietalan pystypallo löysi Hännisen linjan takaa, jonka viimeistely jäi aavistuksen heppoiseksi, mutta ohitti kuitenkin Väkipakan ja vei Ticon jo 1-4-johtoon.

Viikingeillä oli suuria vaikeuksia päästä hyökkäyksiin koko toisen jakson ajan, ja ne harvatkin yritelmät blokattiin käytännössä järjestäen viimeistään puolikentässä. Kotijoukkueen Vincent Emeka piti Tico-topparit varpaillaan koko ysikymppisen ajan ja teki välillä myös oikein ajoitettuja pystyynjuoksuja toisellakin jaksolla. Mm. Joonas Prami sai tehdä parhaansa estääkseen läpiajoja realisoitumasta.

Toisessa päässä taas Häbä Hänninen toi uutta sähäkkyyttä malmilaishyökkäykseen ja nautiskeli erityisesti Nurmen tarjoiluista. Valitettavasti viimeistely-yritykset eivät olleet kuitenkaan ensimmäisen maalin luokkaa ja vedot viuhuivat yli maalin tai pysähtyivät pakkien jalkoihin.

Viimeinen vartti olikin enemmän tai vähemmän pelailua Ticon pitäessä palloa ja Viikinkien odotellessa lähinnä päätösvihellystä. Muutamia lisäaikaminuutteja mentiin, mutta tuomari piippasi lopulta pelin päättyneeksi näihin 1-4-lukemiin.

Voitto tiesi hienoa kasvojenpesua heikon KoiPS-ottelun jälkeen. Paremmasta ei lopulta jäänyt minkäänlaista epäselvyyttä, vaikka lukemat säilyivätkin jossain määrin siedettävinä. Kuten edellä olleesta kuvailusta hyvin kävi ilmi, Tico loi paikkoja liukuhihnalta ja piti Viikingit Emekan johdolla erittäin hyvin kurissa. Erikoinen kokoelma ikämiespelaajia ja näihin karkeloihin vielä turhan nuoria, B-ikäisiä vuosaarelaiskasvatteja jätti itsestään melko valjun kuvan ja sai kiitellä maltillisista lukemista pääasiassa maalissa pelannutta Oliver Väkipakkaa ja topparina huhkinutta John Dighaa – molemmat ehdottomasti ottelun vahvimpia hahmoja.

Voitto nosti Atleticon sarjakakkoseksi vain pisteen päähän lohkoa johtavasta FC Finnkurdista – myös yhden ottelun vähemmän pelanneena. Kurdijoukkue (tosin nimensä puolesta lähinnä nykyään) on myös seuraava vastustaja, kun malmilaiset palaavat pienoiselta kesätauolta jälleen pelien pariin 24.7. lauantaina. Kick-off Bolliksella tuolloin klo 16:15.

Pyttykerhon tähtipelaajapisteet valitsi tällä kertaa nettikasino https://cadabrus.com/fi/games/live-casino

	Juuso Ollila: Keskikentän taikuri iski kaksi maalia ja kunnostautui otteillaan niin hyökkäys- kuin puolustuspäässäkin.
	Joonas Prami: Puolustuksen päällikkö piti Emekan kurissa ja esitti jälleen erinomaisia otteita topparin tontilla.
	Kustaa Käki: Joukkueen kapteeni ei ehkä onnistunut maalipaikoillaan ihan halutulla tavalla, mutta johti esimerkillä ja painoi melkoisen määrän duunia koko 90-minuuttisen ajan. Yhteispeli Ollilan kanssa oli upeaa katsottavaa.