25 tarinaa Atleticosta – Jannen ja Veen joukkueenjohtoaika (25/25)

joulukuu 19, 2018

Juttusarjassa käsitellään MPS/Atletico Malmin värikästä historiaa joukkueen 25-vuotisen taipaleen (1993-2018) varrelta. Luvassa on rehellistä kuvausta niin pelikentillä kuin niiden ulkopuolella nähdyistä tapahtumista läheltä ja kaukaa, tuoreeltaan ja ajan patinoimina muistoina.

Artikkeleita julkaistaan yhteensä 25 kappaletta sekä näillä nettisivuilla että nyt myös painetussa muodossa.

Atleticon suurmiehet: Janne Vottonen ja Ville-Pekka Liimatainen

JanneAtleticon historiaa käsittelevässä juttusarjassa on käsitelty juniorijoukkueen alulle panevia voimia, kuten Raimo Parikkaa ja Mikko Pukkia, kuten myös eri dynastioiden näkyvimpiä hahmoja – niin pelaajia kuin valmentajia. Jos vuosina 1993-2006 suuret miehet tekemisen taustalla olivat juuri Pukki, Parikka, Harry Tuominen ja Jukka Airaksinen, ovat vuodesta 2006 eteenpäin Atleettimarionettien narut olleet tiukasti Janne Vottosen ja Ville-Pekka Liimataisen känsäisissä käpälissä.

Vuonna 2006 Atletico oli siihenastisen taipaleensa suurimman vedenjakajan edessä. Perustamisvuodesta 1993 joukkueenjohtajana toiminut Mikko Pukki siirtyi sivuun ja siirsi vastuun kahdelle aikuisuuden kynnyksellä tasapainoilleelle nuorelle herralle: Janne Vottoselle ja Ville-Pekka Liimataiselle. Täysin puun takaa Pukin seuraajien valinta, ei tullut, sillä Maestro itse ehdotti V-P:tä ja Vottosta astumaan suuriin saappaisiinsa:

”Vuonna 2006 Mikko Pukki jäi pois Atleticon toiminnasta ja hänelle oli luonnollisesti saatava seuraaja. Mikko itse ehdotti minua ja V-P:tä ottamaan vastuun joukkueesta, sillä olimme jo aiemmin olleet mukana organisoimassa joukkueen toimintaa. Kai Mikko koki meidät joukkueen kannalta tärkeiksi tyypeiksi, jotka sopisivat hyvin jatkamaan hänen työtään.”
– Janne Vottonen, Atleticon pelaaja vuodesta 1998– ja joukkueenjohtaja vuodesta 2006-

V-PJanne ja V-P olivat olleet laittamassa pystyyn Atleticon verkkosivuja jo 2000-luvun alussa, jolloin ne toimivat lähinnä tiedotuskanavana joukkueen pelaajistolle. Kaverukset olivat käyneet yläasteella saman nettisivukurssin, josta ajatus myös Atleticon omista verkkosivuista lähti itämään. Mikko Pukki haistoi tässä potentiaalin, eikä ole varmasti joutunut katumaan. Myös keskinäinen työnjako oli alusta ”JoJo”-duolla hyvin harmonisoitu:

”Alun perinhän oli tarkoitus, että minä toimisin rahastonhoitajana V-P:n ottaessa varsinaisen joukkueenjohtovastuun. Hyvin nopeasti sovimme kuitenkin, että jaamme kaiken vastuun keskenämme, ilman mitään erityisiä rooleja ja se on mielestäni toiminut hyvin.”
– Janne Vottonen

Liityttyäni itse Atleticoon vuonna 2007, olivat V-P ja Janne pyörittäneet Atleticoa vuoden verran ja jo tuolloin joukkueen toiminta oli kabinettipuolella hiottu uomiinsa todella mallikkaasti. En silloin oikein edes tajunnut (enkä ehkä vieläkään tajua), kuinka paljon kaverit näkivät vaivaa asian eteen. Kyseessä oli kuitenkin kaksi kanssani suurin piirtein saman ikäistä kaveria, jotka olivat vastuussa kokonaisesta jalkapallojoukkueesta, kun samaan aikaan moni ikätoveri ei onnistunut pitämään huolta edes itsestään.

Näiden nuorten miesten (tai ainakin toisen heistä) potentiaali oli aikalaiskertomusten mukaan nähtävissä jo aikaisessa vaiheessa:

”Molemmat olivat ainoastaan pelaajia silloin, kun itse vaikutin joukkueessa, mutta nykyään ei ole mielestäni liioiteltua sanoa, että Janne ja V-P ovat yhtä kuin Atletico. Kaikki muu voi muuttua, mutta nämä herrat ovat ja pysyvät Atleticossa. Jannen kasvu taustarooliin oli jotenkin nähtävissä, hänessä on aina ollut managerin vikaa, mutta V-P:n kehityskaari ei ollut yhtä ilmeinen. V-P vaikutti aina liian laiskalta vastuulliseen rooliin, mutta selvästi kun jokin kiinnostaa häntä tarpeeksi, hän pistää siihen koko tarmonsa. Jannesta ja V-P:stä tuli Mikko Pukki Mikko Pukin paikalle ja vielä paljon enemmän.”
– Jussi Hartikainen, Atleticon pelaaja vuosina 2000-2005

V-P ja Janne ovat vuosien saatossa kasvaneet Atleticon kanssa ja tuskinpa joukkuetta samaksi tunnistaisi, ilman että herrat hääräisivät taustajoukoissa. Samaa mieltä ovat myös useat nykyiset kuin entisetkin Atleetit:

”Suurmiehet. Ilman Vottosta ja V-P:tä Atletico ei ole Atletico”
– Toni Valido, Atleticon pelaaja vuosina 2012-2013

”Näitä miehiä ilman joukkue olisi hajonnut vuonna 2006, jo ennen kuin Atleticon varsinainen taival nykyisessä muodossaan olisi päässyt alkamaan. Ovat laittaneet itsensä likoon ja tehneet pyyteetöntä työtä joukkueen eteen yli kymmenen vuoden ajan.”
– Juho Pukki, Atleticon pelaaja vuosina 1993-2008 ja 2010-2016

”Yhtä kuin Atletico Malmi. Luovat sitoutumisellaan ja panoksellaan paitsi joukkuehenkeä, myös erinomaiset puitteet jalkapallon pelaamiseen. Molemmat henkilöinä huumorintajuisia, fiksuja ja symppiksiä sekä helposti lähestyttäviä. Molemmat myös loistavia otteluraporttien kirjoittajia: Jannella ihailtavan analyyttinen tyyli ja V-P:llä puolestaan hauskan kuvaileva. Täydentävät toinen toisiaan.”
– Juho Launonen, Atleticon pelaaja vuosina 2012-2013

Rakkaudesta lajiin ja Atleticoon

Siinä missä Atletico ei ole täysin tavallinen jalkapallojoukkue, eivät Janne ja V-P:kään ole täysin tavallisia taustahenkilöitä. Joukkueen ”perustoimintojen” pyörittämisen ohella jää molemmilla tarmoa vielä useiden ylimääräisten asioiden hoitamiseen, joita ei monessa muussa joukkueessa tulisi edes ajateltua. Monelle pelkkä jalkapallojoukkueen vitaalien toimintojen pyörittäminen päivätyön ohella on jo melkoinen ponnistus, mutta kun tähän lisätään otteluiden ja harjoitusten lisäksi poikakalenterit, Mosa Cupit, hyväntekeväisyys-turnaukset, joukkueen virkistäytymistapahtumat, nettisivujen ylläpitö jne., eli kaikki mikä tekee Atleticosta Koillisen kiinnostavimman joukkueen, voi jokainen päätellä sen ajan, jonka kumpainenkin heistä laittaa likoon Atleticoon. Pyyteetöntä työtä tehdään intohimosta Atleticon ja alasarjajalkapallon eteen ja kaverit ovat aina valmiita vaeltamaan joukkueen puolesta sen ”ylimääräisen mailin”.

”Todella tärkeitä henkilöitä alasarjafutikselle. Se duuni, mitä nämä jätkät tekevät Atleticon ja koko alasarjafutiksen eteen on korvaamatonta.”
– Jonne Ketonen, Atleticon pelaaja vuodesta 2015-

”Jannelle ja Veelle Atletico on yhtä kuin perhe. Molemmat hengittävät Atleticoa ja suunnittelevat elämänrytminsä sen ympärille. Vaikka arvostus on kova, niin myös edelleen moni ei aivan tajua sitä duunin määrää, jonka tämä kaksikko tekee muiden harrastamisen eteen. Uskomattoman hienoa työtä.”
– Kalle Niemi, Atleticon pelaaja vuodesta 2002– ja valmentaja vuodesta 2010–

”Aivan käsittämätön kaksikko, jonka intohimo jalkapalloon ja Atleticoon ovat olleet välttämätön ehto Atleticon olemassaololle ja menestykselle kaikki nämä vuodet.”
– Jani Hannula, Atleticon pelaaja vuodesta 2006-

”Kaverit ovat äärimmäisen omistautuneita tekemälleen asialleen, mikä on erittäin hienoa.”
– Marko Borodavkin, Atleticon pelaaja vuosina 2003-2007

Intohimoinen suhtautuminen joukkueeseen ja yhteisen edun vaaliminen aiheuttaa välillä parranpärinää kansan (eli tässä tapauksessa pelaajiston) syvissä riveissä, mutta suuremmassa perspektiivissä se palvelee aina Atletico-perhettä.

”Vaikka esimerkiksi Voda saa kuulla jatkuvasti kuittia ’rahakirstun vartijan’ roolistaan, jolle jokaisen joukkueen pallon päätyminen takaisin pallokassiin on elämän ja kuoleman kysymys, on silti kiistatonta, että edullisesta ja laadukkaasti hoidetusta harrastustoiminnasta saamme kiittää paljolti Vodan kovaa työmoraalia. Hän käyttää käsittämättömän määrän tunteja elämästään mm. harjoitusvuorojen ja treenipelien sopimiseen, yhteistyö-kumppaneiden kanssa toimimiseen ja sponsorisopimusten hoitamiseen jne. Lisäksi Voda on vuosien varrella kehitellyt uskomattoman määrän oheistoimintaa lähtien normaaleista saunailloista ja risteilyistä päätyen isompiinkin tapahtumiin kuten Mosa Cup, poikakalenterit ja 20v -juhlagaala. V-P sen sijaan onnistuu käsittämättömällä tavalla hoitamaan kaikki huoltokamat paikalle, pitämään yllä tilastoja, olemaan yhteydessä vastustajajoukkueisiin, häärimään Vodan ohella myös joukkueen somevastaavana jne. Jotakin V-P:n omistautumisesta kertoo se, että mies päätyi ostamaan Opel Zafira -farmariauton siksi, että sen takakonttiin mahtui nätisti kaikki tarvittavat huoltokamat.”
– Jani Hannula

Vaikka JoJo-kaksikko hoitaakin asioita yhteisellä vetovastuulla, eivät miesten persoonat ja omat vahvuusalueet ole jääneet Atleeteilta vuosien saatossa huomaamatta. Itselleni on jäänyt mieleen Harry´s Corneriinkin päätynyt Juha Reinikaisen pohdinta, jossa otteluraportin tekijän pystyi melkoisella varmuudella päättelemään kirjoitustyylin perusteella: ”Janne on kuin Suomen Kuvalehti ja V-P on Seiska” kuului Juhan analyysi reilut kymmenen vuotta takaperin ja tähän toteamukseen voi moni varmasti vielä nykypäivänäkin yhtyä. Myös moni muu nykyinen ja vanha pelimies innostui analysoimaan taustojen voimakaksikkoa ja heidän roolijakoaan:

”Kaksi ehkä suurinta jalkapallopersoonaa, jotka tiedän. Vee on ikuinen jalkapallotietokone joka tuntuu tietävän kaikesta kaiken. Vodan kunnianhimolla taas ei tunnu olevan mitään rajaa ja hän vie Atleticoa kentän reunalla, sekä Akatemiaa kentällä että sen reunalla eteenpäin.”
– Lauri Kolkka, Atleticon pelaaja vuodesta 2012–

”Kavereilla on uskomaton draivi asiaansa ja he ovat erittäin hyvä tiimi. Janne on se toteuttaja ja toimeenpanija, Vee se mahdollistaja ja tilastonikkari. Täydentävät toisiaan todella hyvin ja ovat jo nyt alasarjafutiksen legendoja. Kaikki tuntevat ja tietävät tämän kaksikon. En ole oikeastaan nähnyt isoja riitoja poikien välillä, vaikka välillä ovat hyvinkin eri mieltä monesta asiasta.”
– Kalle Niemi

”Kun liityin joukkueeseen, huomasin heti, että nyt on kaksi ammattitaitoista herrasmiestä vetämässä tulevaisuuden joukkuetta. Kaikki se intohimo lajia ja joukkuetta kohtaan on uskomattomalla tasolla. Mikään homma ei jää puolitiehen, kun siihen ryhdytään. Tulokset puhukoon puolestaan. Koillis-Helsingin paras seura.”
– Juha-Matti Leinonen, Atleticon pelaaja vuosina 2007-2015 ja 2018–

”Nämä herrat ovat ’Ticon’ ilmentymä sellaisena kuin minä sen tiedän. En tiedä olenko ikinä ollut tapahtumassa (pl. jotkut lenkit mihin Voda ei ole päässyt syystä tai toisesta, eikä V-P ole ollut ’pystyväinen’) missä nämä mestarit eivät ole olleet mukana. V-P on kävelevä futispedia ja varusterunkkari, kun taas Vodalle tärkeintä on nimenomaan kannattaminen ja suosikkiseurojensa seuraaminen. Molempien arvostusta omissa silmissä nostaa kenties jo sinne ylimpään lokeroon se fakta, että kyseessä on Pohjois-Helsingin futiskenttätiheydeltään vähälukuisemmasta kaupunginosasta, Tapaninvainiosta, kotoisin olevat jampat.”
– Masi Mailammi, Atleticon pelaaja vuodesta 2010-

”Epäilen, että syy meidän hyvän yhteistyön taustalla liittyy erilaisiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Täydennetään aika kivasti toisiamme näissä kentän ulkopuolisissa projekteissa ja vuosien varrella tehtävänjako on selkiytynyt entisestään.”
– Janne Vottonen

Joskus tuntuu, että joukkueenjohto on pitänyt Atleticosta ja sen pelaajistosta vähän liiankin hyvää huolta. Allekirjoittaneen mieleen muistuu tapaus, kun erään Messilä-reissun yhteydessä puhelimensa PIN-koodin unohtanut Joonas Peltonen oli täysin vakuuttunut siitä, että V-P tietäisi koodin ja täten ratkaisisi pulman. Tarina ei kerro löytyikö V-P:n korvienvälisestä tietokannasta myös ”Jonen” puhelimen PIN-koodi, mutta en pitäisi sitä lainkaan mahdottomana.

Joukkueenjohdon arvostusta pelaajiston keskuudessa kuvaa myös se, että tämä oli ainoa osa Atleticon historiaa käsittelevässä juttusarjassa, johon ei tarvinnut erikseen kysellä kommentteja tai pyytää vastaajia pinnistelemään aivonystyröitään muistin virkistämiseksi. Kaikki tuntui tulevan suoraan sydämestä ja harvinaisen vilpittömästi.

”Jannen ja Veen merkityksestä Ticolle voisi kirjoittaa kokonaisen kirjasarjan, jonka kiteytys on seuraava: Koko sydämeltään haluavat pitää koko Atletico-heimon ja -kulttuurin osana Koillis-Helsingin urheiluvaltakuntaa. Parhaat herrat suurilla sydämillä ja innokkuudella.”
– Joni Meramo, Atleticon pelaaja vuodesta 2008-

Vaikka Janne Vottonen ja Ville-Pekka Liimatainen yhdistetään ensisijaisesti Atleticon ”sikariportaaseen”, ei pidä unohtaa, että molemmilla on vyöllään myös mittava ura Atleticossa kentän puolella. V-P:llä oli aina jokin kikka tai temppu treenattuna varastoon, jonka hän aina sopivan hetken tullen esitteli. Vottosen puolestaan muistan jo ennen Atleticoon liittymistäni poikkeuksellisesta pelinumerostaan 0, johon en ole sitä ennen, enkä sen koommin törmännyt. Liekö tämäkin ollut myyntimiehenä toimivan Vottosen brändäyskikka? Mene ja tiedä, mutta muutkin Atleetit muistavat joukkueenjohdon myös kalkkiviivojen sisäpuolelta.

”Pelaajinakin herroilla on erittäin hyviä ominaisuuksia; V-P hallitsee näyttävimmät temput koko Tico-perheestä ja Voda sen sijaan on erittäin järkevä ja tunnollinen yleispelaaja.”
– Jani Hannula

”Pelaajana Janne on kehittynyt huikeasti kovan treenimotivaation takia junnuvuosista ja on taistellut paikkansa kokoonpanoon monessa joukkueessa. Veellä on paljon taitoa, mutta ikävät loukkaantumiset ovat rajoittaneet uraa.”
– Kalle Niemi

”V-P:n pelaajauraa ovat valitettavasti varjostaneet lukuisat loukkaantumiset, mutta muutamat puikot aina kauteen mahtuu.”
– Juho Pukki

JoJo-kaksikolla on myös selkeä näkemys toistensa panoksista ja roolista:

”Ilman V-P:tä tätä joukkuetta tuskin olisi. Miehellä on mielettömän iso sydän ja juuri sitä talkoohenkeä, jota tällainen pidempi projekti vaatii. Uskon, että Atletico on antanut Veelle valtavasti ihan jo sosiaalisesta piiristä alkaen, mutta hän on antanut Ticolle varmasti vielä enemmän. Pelaaminen on ollut viime vuosina aika pienessä roolissa, mutta silti Vee jaksaa roudata kamat paikalle ja keräillä palloja pusikoista, vaikka vuorotyön jälkeen uni tai mikä tahansa muu tapa käyttää vapaa-aikaa voisi maistua paremmalta.”
– Janne Vottonen

“Janne on meistä kahdesta se jämptimpi toiminnan mies. Itse tykkään toisinaan hommat käyntiin saatuani antaa asioiden edetä omalla painollaan, ja tähän saumaan Jannen tarjoama sparraus pitää minutkin ruodussa silloin kun tarve vaatii. Jannen käyntikorttiin sopisi helposti lisätä vielä Ticon projektipäällikön titteli, sillä hän on vuodesta toiseen se liikkeelle laittava voima ja pääorganisaattori paitsi näiden suurelle yleisölle näkyvämpien tempausten kuten kalenterien ja turnausten takana, myös toteuttamassa joukkueen sisäistä virkistyspuolta saunailtojen ja risteilyjen järjestelystä alkaen – kaikki juuri niitä asioita, jotka perusarjen rinnalla luovat Ticosta näin mahtavan ympäristön harrastaa jalkapalloa niin pelaajan kuin toimihenkilönkin roolissa.
Aivan ensiarvoisen tärkeä elinehto koko organisaatiolle on luonnollisesti taloudenpidosta huolehtiminen, sillä ilman fyrkkaa ei suomifutiksessa pyöri edes harrastetason toiminta. Ticon rahakirstun päälle istumaan ei säntillisempää kaveria voisi toivoa, ja pääkaupunkiseudulla niinkin työlään rastin kuin yhteistyökumppanien hankkimisen parissa Janne onkin sitten kuin kala vedessä. Jannen arvokas työ tällä saralla on luonut hyvät toimintaedellytykset ja perustukset, joiden puitteissa on itsenikin helppo toimittaa sitä omaa päivittäistä rutiinia.”
– Ville-Pekka Liimatainen

Atleticon joukkueenjohdon poikkeuksellinen omistautuneisuus asialleen innosti Atleetit pohtimaan heidän panostaan myös suuremmassa mittakaavassa ja sitä, miltä suomalainen jalkapallo näyttäisi, jos taustavaikuttajina olisi enemmänkin ”jannevottosia” ja ”veepeeliimataisia”.

”Kaksi kaveria joiden nimet pitäisi löytyä jokaisen joukkueenjohtamisen käsikirjoista. Jatkuvasti huikeaa duunia taustalla joukkueen ja pelaajien eteen. Tähänkään ei voi muuta sanoa, kuin hattua nostaa.”
– Niko Eriksson, Atleticon pelaaja vuodesta 2016-

”Mielipiteitä jakavia persoonia, jotka hoitavat Ticoa suurella rakkaudella. Jos jokaisessa joukkueessa, tai edes seurassa, olisi joku, joka hoitaisi asioita yhtä suurella intohimolla ja rakkaudella niin suomalainen jalkapallo voisi paljon paremmin. Ja meillä niitä on kaksi. Näitä kahta herrasmiestä on kiittäminen siitä kaikesta, mitä Tico tänä päivänä on. Molemmat ansaitsisivat patsaan Malmintorille. Suomen alasarjafutiksen eliittiä. Kaikki puhtaasti rakkaudesta futikseen ja Atleticoon. Respect.”
– Henri Mattsson, Atleticon pelaaja vuosina 1998 ja 2010-

”Täysin ylivoimaisia äijiä, joiden panoksesta kannattaa ottaa oppia suomalaisessa futiksessa.”
– Jukka Haarala, Atleticon pelaaja vuosina 2013-2017

Mikä sitten toimii polttoaineena sille, että JoJo-kaksikko raahautuu kerta toisensa jälkeen hyiselle kentänreunalle palelemaan ja kamppeita keräämään, jonka jälkeen matka jatkuu vielä kotisohvalle pyörittämään pienen kirjastollisen verran kaiken maailman exceleitä ja A4-saastetta, jotta joukkueen toiminta voisi jatkua?

“Vaikka jalkapallo itsessäänkin on joka tavalla kivaa, niin viime kädessä yhteisö on se juttu, jonka eteen tätä touhua päivästä toiseen pyöritetään. Omaa aikaa ja resurssejahan tähän toki uppoaa väistämättä joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta mielekkään harrastusmahdollisuuden tarjoaminen toiselle on jo lähtökohtaisesti sellainen asia, jonka voimalla päästään saman tien viivan alta vähintään plusmiinusnollaan – se tuo yhtä lailla hyvän mielen kuin vaikka menestys pelikentilläkin. Ja sen henkisen pääoman arvoa, tämän koko yhtälön tuottoa, ei voi missään maallisessa mammonassa mitata.”
– Ville-Pekka Liimatainen

Vaikka moni asia muuttuu, voi melkoisella varmuudella tuudittautua siihen, että niin kauan kuin Janne Vottonen ja Ville-Pekka Liimatainen vaikuttavat Atleticossa, toimii joukkueen taustaorganisaatio moitteettomasti. Ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, luvassa on myös lisää Atleticomaisia tempauksia vielä vuosiksi eteenpäin.

Teksti: Eetu Lillrank
Kuvat: OmaDesign ja Lauri-Matti Liimatainen