25 tarinaa Atleticosta – Harry’s Corner (8/25)
Juttusarjassa käsitellään MPS/Atletico Malmin värikästä historiaa joukkueen 25-vuotisen taipaleen (1993-2018) varrelta. Luvassa on rehellistä kuvausta niin pelikentillä kuin niiden ulkopuolella nähdyistä tapahtumista läheltä ja kaukaa, tuoreeltaan ja ajan patinoimina muistoina.
Artikkeleita julkaistaan yhteensä 25 kappaletta sekä näillä nettisivuilla että myös myöhemmin painetussa muodossa.
—
Kentällä kuultua
Edellinen luku käsitteli Atleticon ensimmäistä dynastiaa ja sitä, kuinka joukkueen valmentajat, Harry Tuominen ja Jukka Airaksinen, toimivat tärkeässä roolissa aikuistumisen kynnyksellä ja joukkueen ottaessa ensimmäisiä askeliaan divarikentillä. Matsit eivät olleet aina helpoimmasta päästä eikä häviäminenkään tuntunut hyvältä, vaikka siihen osattiin tottumuksesta jo suhtautua huumorilla. Ja huumori oli itse asiassa se liima, joka piti joukkueen noina aikoina kasassa ja auttoi selviytymään vaikeampien aikojen yli. Olimme tavallaan samassa veneessä, kun opimme nauramaan niin itsellemme ja kanssapelaajalle kuin myös koko yhteiselle joukkueelle.
Huumori oli tosiaan myös Harry Tuomiselle ominainen tapa nostaa yhteishenkeä ja saada porukka nauramaan. Mikä taas tarkoitti sitä, että vaikka pelit tai treenit eivät aina sujuneetkaan halutulla tavalla, jäivät suupielet usein hymyyn kentiltä poistuttaessa. Jossain vaiheessa kauden 2002 aikana huomasimme, että standup-koomikon lailla sutkautuksiaan päästelleen Tuomisen kommentit jäivät elämään ja niille jaksettiin naureskella vielä useita viikkoa tapahtuneen jälkeen. Niinpä saimme nettisivuja päivittäessämme vision, että mitä jos keräisimme näitä sutkautuksia ylös ja tallentaisimme ne siten myös muistettavaan muotoon?
Tuohon aikaanhan joukkueen nettisivu palveli ennen kaikkea omaa pelaajistoa ja sen välitöntä lähipiiriä. Sitä myöten syntyi myös Kentällä kuultua -niminen osio, joka myöhemmin muutettiin Harry’s Corneriksi kunnioittaaksemme entistä valmentajaamme ja näiden kaikkien sutkautusten isää, Harry Tuomista.
2002: Seiskassa pelatussa Saint Swinger -pelissä sattuu epäselvä tilanne. Harry pudottaa tapansa mukaan pommeja:
vastustaja: Hei! Käsi!
tuomari: Eipäs kun maha.
Harry Tuominen: Ja iso sellanen!
2003: Ellas/Viikin kapteeni valmistautuu vetämään rankkaria, kun Tuominen avaa sanaisen arkkunsa:
Harry: Jos sä tosta teet maalin nii mä en tuu teille ens jouluna joulupukiks!
Ja vaikka jälkimmäisen kaltaiset heitot aiheuttivat yhtä suurta ihmetystä kentällä kuin sinulle juuri tätä tekstiä lukiessa, kerrottakoon että Harry Tuominen teki myös satunnaista joulupukin keikkaa. Ja ottelun jälkeen paljastui, että rankkarin laukonut – ja siinä myös epäonnistunut – kokeneempi peluri oli yksi hänen edellisvuoden asiakkaistaan. Ilmeisesti myös seuraavankin.
Tuomiselle ominaisia olivat myös erilaiset eläinaiheiset vertaukset, jotka hakivat kaikessa kryptisyydessään vertaistaan:
2003: Vieraileva tähti, Matti Konttinen hakee laukausta treeneissä:
Harry: Ei lennä millään maaliin vaik ois millanen norsu!
—
2003: Jani Solanakiksen lähtönopeus on vähällä jättää Tuomisen sanattomaksi:
Harry: Lähtee kuin rusakko makuualkovista!
—
2003: Kalle Niemi saa kuulla kunniansa flegmaattisesta peliesityksestään:
Harry: Sä olit ku lehmä liukuportaissa.
Hyvän maun rajamailla
Kuten arvata saattaa, Harry’s Cornerille oli alusta saakka ominaista, että se moni kommenteista sisälsi runsaasti tilannekomiikkaa ja vaati ehkä jonkinlaista pohjatietoa joukkueesta tai sen suurista persoonista avautuakseen. Moni kommenteista oli myös enemmän tai vähemmän hyvän maun rajamailla, mutta en muista silti kenenkään koskaan pahoittaneen mieltänsä niiden vuoksi. Ainakaan niin, että se olisi näkynyt ulospäin.
Tiettävästi ainut kerta kun myöskään ulkopuolelta on tullut näistä sanomista, oli MPS:n vanhempi tiedottaja (jätettäköön nimi mainitsematta), joka oli tehnyt ilmeisesti seuran hallitukselle kyselyn, että voiko seuran nimissä kirjoittaa mitään tällaista. Ja kuten arvata saattaa, sekös vasta innostikin meitä jakamaan kommentteja kahta kauheammin.
2003: Uhrina vierailevana tähtenä viimeistelyssään epäonnistunut Jani Hannula:
Harry: Jos et sä laita sitä palloo inessiiviin nii mä vedän sua ja sun perhettä turpaan. No ei, iha hyvä oli.
—
2003: Harry saapuu treeneihin kesälomansa jälkeen ja tervehtii ensi töikseen paikallaolijoita:
Harry: V**** sä oot Janne ruma!
Janne Vottonen: Kiitos!
Harry: Et säkään V-P mikään kaunis oo!
V-P Liimatainen: Kiitti.
A-P Junno: Sano nyt Harry tolle Miikallekin jotai.
Harry: Mä en puhu eläimille.
—
2003: A-P parantaa otteitaan treeneissä, ja Tuominenhan innostui:
Harry: AP sä oot niinku syöpä – säkin kehityt!
—
2004: AP tiedustelee kyytiä matsin jälkeen, ja Harry tunnetusti avuliaana miehenä tarjoutui auttamaan:
AP: Voisko joku heittää mut jonnekin?
Harry: Totta kai, missä tääl on roskis?
Tuomisen kommentit tulivat kuitenkin aina pieni pilke silmäkulmassa ja useimmiten myös naurun saattelemana. Herra itsekään ei ollut niistä pahoillaan, vaikka rooli esimerkiksi seuran silloisena puheenjohtajana, vakavasti otettavana erotuomarikouluttajana tai myyntimiehenä olisivat saaneetkin jonkun toisen korvat punottamaan.
”Harry’s Cornerissa ne kaikki jutut pitää muuten paikkansa. Pelattiin KäPaa vastaan ja muistan, että huutelin siellä, että pitäkää ne mustat. Ja kun tajusin, että siellä oli myös tummaihoisia kentällä, jouduin vähän selittelemään sitä. Oli helvetin hauska juttu, että jos sanoi treeneissä tai matseissa mitä vaan erityisesti Miikka Anttosen kanssa, niin sen sai lukea seuraavana päivänä sieltä Harry’s Cornerista.”
– Harry Tuominen, Atleticon valmentaja vuosina 2002-2005
Harryn manttelinperijät
Tuomisen kommentit lujittivat omalta osaltaan yhteishenkeä ja loivat yhden perustuskiven Atletico-brändille. Olikin tavallaan onnekas sattuma, että vaikka Harry Tuomisen valmennuskausi tuli päätökseen vuonna 2005, oli mies mukana tuomassa joukkueeseen Antti Raudoskoskea, jonka kanssa koettiin useampikin sarjanousu (niistä lisää seuraavassa luvussa) ja josta muodostui oivallinen manttelinperijä edellä mainitulle.
”Mä näkisin, että näillä puujalkajutuilla ja sillä Tico-huumorilla oli jo silloin tosi iso rooli ja myös tärkeä. Ehkä mun aikakauden alussa alettiin tekemään hommia aavistuksen vakavammin ja ilman sitä päivittäistä ja jatkuvaa välittävää vinoilua homma olisi saattanut ehkä olla hieman kuluttavaa. Osansa saivat lähes kaikki, mutta hyvässä hengessä.”
– Antti Raudoskoski, Atleticon pelaaja kausilla 2005-2007 ja valmentaja kausilla 2007-2008 sekä 2014
Osion nimi voisikin yhtä hyvin olla Ana’s corner, koska Raudoskoski jatkoi ja vahvisti samankaltaista perinnettä omilla sutkautuksillaan ja integroi niihin mukaan hyvin myös silloisen pelaajiston:
2006: Janne kyseenalaistaa Antti Raudoskosken kampausratkaisua:
Janne: Päätit sitten kaljuks vetää?
Ana Raudoskoski: Pakkohan se laihis jostain on alottaa. Alotin sitten yläpäästä.
—
2007: Ottelun tauolla käydään tiukkaa keskustelua:
Ana: Kuka sen pallon pani ohi?
Mikko Tavi: Panin tolppaa.
Ana: Ja mä ku luulin, että sulla ois tyttöystävä.
—
2007: Anan heitot lähtevät kuin suoraan Tuomisen pelikirjasta:
Ana: Hei dumari heitä mulle poikittainen kiekko!
Toki muutkin kantoivat oman kortensa kekoon ja esimerkiksi joukkueenjohtokollegani V-P Liimatainen, lähtemättömän vaikutuksen lyhyessä ajassa joukkueeseen jättänyt Eetu Lillrank tai edelleen Tico-paitaa ylpeydellä kantavat Janne Hampaala ja Ville Ruuska:
2007: V-P:n luonnehdinta Oskari Laineesta jengin risteilyllä:
V-P: Antti Tuiskun luonne, Zidanen skillsit ja joulupukin hampaat.
—
2007: Kosmisia totuuksia:
V-P: Ei tyhjään maksaan voi juoda.
—
2008: Eetu Lillrank filosofoi kokouksen yhteydessä Tivolissa:
Eetu Lillrank: Futsal on vähän niinku runkkais, iha jees mut kyl oikee jalkapallo on ku naista sais!
—
2008: Eetun pläägissä on kumouksellinen tarrakiinnitys:
Eetu: Ei pääse ajatukset rönsyilemään kun ei läpät lepata.
—
2008: Janne Hampaala fiilistelee Messilän kuistilla:
Leego Hampaala: Kun sä tuut himaan treeneistä, duunista tai koulusta niin otat lasin hyvää viskiä, laitat Frank Sinatran soimaan, ehkä sikari viel… Sitä ei voita mikään, voit unohtaa kaiken mitä sinä päivänä on tapahtunu.
Joonas Westman: Laittaa viel vaik monokkelin silmään…
Niko Ruokolainen: …ja sit alkaa kattoo Babaria.
—
2008: Ville Ruuska huutelee kentältä kesken pelin:
Rudi Ruuska: Ana, paljon kello on?
Ana: Häh? Se on vartin yli yks.
Rudi: No mulla on kahelta parturi!
—
2008: Laivalla etsitään Rudin puhelinta:
Rudi: Onks mun puhelinta näkyny? Soittakaa jos näätte.
—
2008: Treeneissä on paikalla pariton määrä pelaajia:
Janne: Onko ehdotuksia pelitavasta?
Rudi: Pelataan minä vastaan Leego, ja muut kattoo.
—
2009: Joni Meramo kiskoo treeneissä Olvin kivennäisvettä. Rudi tutki juoman kalorimääriä ja sanoo Meramoa lihavaksi:
Ana: Ei se ole läski, vaan horisontaalisesti suhteeton!
—
2009: Saunaillassa spekuloidaan:
Leego: Jos Merssi on horisontaalisesti suhteeton, niin Ana on vertikaalisesti kohtuuton, mutta verbaalisesti moitteeton.
Joonas Peltonen: Ja mä olen suhteellisesti saamaton.
—
2009: Rudi vastaa kysymykseen, miksi lihava nainen on ”parempi”:
Rudi: Se lämmittää talvella ja varjostaa kesällä.
—
2009: Sami Kahi ohjeistaa kopissa ennen peliä:
Sami Kahi: Älkää sit juosko turhaan, meillä on vaan 2 ja puol vaihtomiestä, koska Nasu (Juuso Kataja) on alimittainen… ja Pommi (Tommi Väätti) ei oo mies.
—
2009: Edulta ei vitsit lopu kesken:
V-P: Kuula, onksun kyynärpää auki?
Jani Lehti: Joo.
Eetu: No laita se sit kiinni.
—
2010: Päävalmentaja Jari Kinnunen opastaa muita pelaajan sijoittumisessa peliin nähden:
Jari Kinnunen: Perseessä ei oo silmää. Ja vaik oiskin niin housut on tiellä.
—
2011: Jani Hannulan kyselytuokio Atleticon kesäpäivillä:
Nani Hannula: Miten läski on liian läski?
Ana: Jos hyppää ilmaan ja jää siihen jumiin.
—
2011: Treeneissä mietitään, että kellä on pras maajoukkue suhteessa väkilukuun? Ehdotettuna MM-kävijä Trinidad & Tobago:
Timo Kinnunen: Sehän on sama, jos siellä ois Malmin maajoukkue. Jude Vasara ja jotain spugeja.
joku: Entäs Hetemaj’t?
Timo: Ne on Puksun maajoukkueessa.
Nani: Mut ne voi hakee kaksoiskansalaisuutta.
—
2012: Saunassa keskusteltiin joukkueen hyökkääjävaihtoehtoehdoista ja siitä, mikä olisi Jani Putkosen oikea pelipaikka:
Japu Putkonen: Mähän en oo kouluttautunut hyökkääjäksi.
Eetu: Niinkun sä oot kokki
—
2013: Automatkalla pohditaan Atleticon poikakalenterikuvausta ja siihen tarvittavaa rekvisiittaa:
Antti Säynätkari: Ootteko koskaan miettinyt, että minkä takia vauvat tarvii baby oilia? Otetaanko niistäkin jotain kuvia?
—
2013: Atleticon delegaatio paluumatkalla 20-vuotisjuhlamenun koemaistajaisista Hyvinkäältä:
Timo: Ihan ku oltais pelireissulta tulossa: aivan paskana ja kännissä.
—
2014: Ana ohjeistaa pelaajia syöttöharjoitteen ohessa ja vaihtaessaan katseluperspektiiviä toteaa tilanteen parantuneen:
Ana: Näyttää huomattavasti paremmalta! Voi tosin johtua siitä, että mä katson teitä nyt takaapäin.
—
2014: Henri Mattsson avaa hieman työnkuvaansa joukkueen sakkovastaavana.
Hena Mattsson: Sakkokenraalina olen alkanut seurata myös sosiaalista mediaa, ettei siellä tapahdu väärinkäytöksiä. Lisäsin Akun (Aku Vapaa) Facebook-kaveriksi, aloin seurata Kautin (Miro Kauti) Instagrammia ja Hupia (Mikko Huupponen) seuraan jossain roolipelissä, missä sillä on sellainen Gnistanin sinisen värinen haarniska.
—
2014: Antti Raudoskoski analysoi risteilyn osallistujalistaa:
Ana: Mä oon muuten ainut, jonka ikä alkaa kolmosella.
Leego: Mut et ainut, jonka päivä alkaa kolmosella (kohottaen olut-tölkkiään).
—
2015: Keskustelun aiheena Siilinjärven jalkapalloskene:
Samu Nurminen: SiPSistä tuli aina junnuissa taitokisamestareita.
V-P: Sipsistä tuli myös maha kipeeks jos söi koko pussin kerralla.
Monta aikakautta, tai Ticomaisesti sanottuna dynastiaa, nähnyt Jani Hannula tituleeraakin osiota pukukopin jatkeeksi:
”Harry’s Corner muodostui vuosien varrella eräänlaiseksi hauskaksi pukuhuoneen jatkeeksi. Joukkueessahan on vuosien varrella vaikuttanut aikamoisia sutkauttelijoita ja joukkueen tapahtumissa on siten aina huumori kukkinut. Todella paljon hauskoja heittoja on jäänyt vuosien varrella kirjaamatta ja siten vaipunut unholaan, mutta Harry’s Corneriin on onneksi saatu pelastettua joitakin näytteitä ticolaisesta tilannekomiikasta. Nämä ovat siten jääneet hauskasti elämään jälkikäteen eräänlaisina kummelimaisina fraaseina. Jos joku esimerkiksi miettii ravintolassa täytteitä pizzaansa, saatan ehdottaa hernettä ja pippuria tai kentällä saatan muistuttaa, että takapuolessa ei ole silmää ja sortsit olisivat sitä paitsi kuitenkin edessä. Tietäjät tietää ja virnuilee.”
– Jani Hannula, Atleticon pelaaja vuodesta 2006-
Ja vaikka nettisivuosion päivitystahti onkin hidastunut, on koppihuumori ja kyky nauraa sekä itselle että toisten typerille kommelluksille edelleen tärkeässä roolissa, kuten Antti Raudoskoski ja viime kauden päätteeksi nappulakengät naulaan ripustanut Mikko Huupponen tiivistävät:
”Näen, että tätä samaa huumoria on edelleen sopivasti mukana ja uskon, että se on yksi perusedellytys sille, että kokeneemmatkin jaksaa vielä mukana olla, eräänlainen henkireikä.”
– Antti Raudoskoski”Lopettaessa isoin juttu on se, että jää paitsi siitä koppihuumorista. Voisin periaatteessa maksaa kausimaksun ja osallistua aina vaan alkulämpöihin, jotta pääsee kuulemaan mm. Mattssonin paskaa läppää.”
– Mikko Huupponen, Atleticon pelaaja vuosina 2013-2017
Huumori on ollut siis myös yksi tärkeimmistä syistä poikkeuksellisen hyvän joukkuehengen taustalla vielä tänäkin päivänä. Sekä varmasti myös peruste sille, miksi niin moni on tullut joukkueeseen jäädäkseen. Tai siis saapunut, kuten Antti Raudoskoski muistaa vielä korjata väärinkäsitysten välttämiseksi tänäkin päivänä.
Teksti: Janne Vottonen
Kuvat: Atleticon valokuva-arkisto