Atletico Akatemian kausi päättyi kuudenteen sijaan – ”Pienet marginaalit ja tasaisuus olivat valttia tänä vuonna”

Lauantaina pelattavaa Kolmosen päätöskierrosta odotellessa on hyvä huomioida, että alemmissa divareissa on viimeiset ottelut osin jo pelattuina ja esimerkiksi Atletico-perheen toinen ryhmä Atletico Akatemia päätti kautensa viime torstain kamppailuun. Vitosdivarin ykköslohkossa pelannut malmilaisryhmä keräsi 18 ottelustaan yhteensä 23 pistettä ja sijoittui lohkonsa keskikastiin, sijalle kuusi.

Vahvan edelliskauden jälkeen Akatemia lähti sarjaan kovin odotuksin, mutta joutui lopulta pettymään, kun kakkossija ja nousukarsinta vaihtuivat keskikastiin. Päävalmentaja Kalle Niemi kuvaili vuotta eräänlaisena läpimenokautena:

– Pre-seasonilla ladattiin ehkä vähän liian suuria tavoitteita kauden 2016 menestykseen pohjaten. Jo keväällä Mosa Cupissa oli nähtävissä, että peli ei ollut aivan uomissaan ja joukkue haki muotoaan niin pelaajiston kuin pelitavankin osalta.

Akatemia kirjautti kaudelta yhteensä 7 voittoa, 2 tasapeliä ja 9 tappiota, joten sisältä löytyi niin hyviä kuin huonojakin esityksiä. Kevätkierroksella pisteitä kertyi 13 rekordilla 4-1-3, syyskierroksen yltäessä 10 pisteeseen rekordilla 3-1-6. Syitä pohtiessaan Niemi ei voi olla ensinnäkään kehumatta lohkon yleistasoa:

– Lohkossa oli vain yksi heittopussijoukkue, muutoin kentällä nähtiin hyvää jalkapalloa jokaisessa ottelussa. Moni joukkue pelasi taktisesti ihan kelpo peliä ja yksilötasolla niin suuria puutteita ei ollut kellään, että niitä olisi päässyt jatkuvasti hyväksikäyttämään. Pienet marginaalit ja tasaisuus olivat valttia ykköslohkossa tänä vuonna.

Vaikka Akatemia pystyi haastamaan jokaisen kärkijoukkueista kevätkierroksen FC Aztecas -ottelua lukuun ottamatta (0-5-tappio), tarttui kärkiviisikon kohtaamisista ainoastaan 4 pistettä 15 mahdollisesta. Siitäkin huolimatta, että esimerkiksi lohkovoiton ja sarjanousun vienyt PPJ/2 oli molemmissa malmilaiskohtaamisissa täysin vastaantulija ja varsinkin syyskierroksen kotitasapeli mairitteli vierailijaa.

Toisaalta vastustajat, kuten FC Babylon ja POHU/Hurjin (0-3-kotitappiot molemmille), rokottivat Akatemia-puolustuksia surutta eikä vahva pallonhallinta realisoitunut maaleiksi. Samoille ryhmille koettiin myös kirvelevät vierastappiot viime hetken takaiskuosumilla todellisissa ”fiftysixty”-peleissä.

– Pelillisesti oltiin vahva Vitosen jengi, joka taisteli voitosta jokaisessa kamppailussa. Yksikään vastustaja ei päässyt helpolla meitä vastaan. Toisaalta itsekään ei päästy dominoimaan kovin montaa vastustajaa vastaan, summasi Niemi.

Otteluiden välillä oli siis selkeitä eroavaisuuksia, mikä osin selittyy ottelusta toiseen vaihtuneilla kokoonpanoilla. 18 ottelussa pelasi lopulta Atletico-avut mukaan lukien yhteensä 38 eri pelaajaa yksittäisen pelurin esiintyessä keskimäärin ainoastaan yhdeksässä ottelussa.

Tästä johtunut ailahtelevaisuus näkyi parhaiten mm. AC StaSi -otteluissa, joista keväällä malmilaisryhmä korjasi potin lukemin 4-1, mutta onnistui syksyllä häviämään putoamista vastaan taistelleelle ryhmälle lukemin 2-3. SAPA/2:lle keväällä koettu 1-5-voitto oli puolestaan ehkäpä kauden näyttävintä Akatemiaa, kun taas syyskierroksella sapalaiset runnoivat 3-1-voiton kotonaan.

Niemi allekirjoitti samaan hengenvetoon väitteen, että toisaalta myös tuurilla oli oma osuutensa, sillä esimerkiksi tuossa jälkimmäisessä pelissä malmilaisryhmä hukkasi 2-1-tappiotilanteessa rankkarin eikä linjatuomari nähnyt hetkeä myöhemmin selkeästi maaliviivan ylittänyttä laukausta.

– Monesti pallo pomppi erittäin ikävästi omaan häkkiin ja toisessa päässä ei ollut onni lainkaan myötä. Myöskin pelin sisällä oli mustia jaksoja välillä, jolloin vastustaja pääsi karkuun.

Atletico Akatemia tehtaili 18 otteluun kunnioitettavat 51 maalia (keskiarvolla 2,8 per ottelu) – lohkon joukkueista eniten yhdessä Babylonin kanssa – mutta vastaavasti päästi jopa 40 osumaa (2,2 per ottelu).

– Yksi murheenkryynimme menestyksen torppaajana oli puolustuspelaaminen. Alkukaudella pidetty neljän linja oli ajoittain liian korkealla pyrkiessämme pallonhallintaan. Tämä aiheutti monia vastahyökkäyksistä koituneita takaiskuja. Ja vaikka teimme runsaasti maaleja heikommille jengeille, olimme vaikeuksissa tiiviimpiä puolustuksia vastaa. Erityisesti silloin, kun yritimme murtaa hitailla hyökkäyksillä ”matalalla makaavia busseja”. Alkukaudesta ei tunnistettu myöskään tilanteenvaihtoja tarpeeksi ajoissa, mutta syksyllä tähän saatiin parannusta, analysoi Niemi.

Onnistujia tivatessamme, nousi esille useita nimiä

– Tietyt herrat loistavat vuodesta toiseen ja he eivät välttämättä saa kunniaa, jonka ansaitsisivat. Ilkka ”Zimi” Taipale on sarjatasoon nähden todella kova puolustaja. Ville ”Midi” Miettinen teki urheilullisuudellaan vaikutuksen varmasti moneen vastustajaan pelin aikana. Jani ”Nani” Hannula dominoi keskikentällä vuosien Kolmosen kokemuksella. Henri ”Tiki” Tikka taas oli vastustajien tiedossa jo ennen ottelun alkua vaarallisuutensa vuoksi, luettelee Niemi.

– Ison noston teen kuitenkin muutamille pienemmän roolin pelaajille, jotka vuodesta toiseen pelaavat niitä vähän pienempiä minuutteja, mutta treenaavat aktiivisesti ja taistelevat aina kentälle päästyään. Tällä kaudella nähtiin esimerkiksi Niki “Niki” Brandeksen loistavia pelejä hyökkääjänä, kun valmennus tajusi vaihtaa hänet suoraviivaisempaan rooliin. Monen vuoden työ palkittiin upeilla suorituksilla ja maaleilla. Myös Arto ”Jari” Viinikka löysi loppukauden viimeisistä otteluista sen punaisen langan ja pelihuumorin, jotka tulevat nostamaan hänet Vitosen parhaaksi laitapelaajaksi kaudelle 2018, Niemi jatkaa.

Jo kahdeksannen kautensa Akatemia-peräsimessä päättäneen luotsin sanoista kuvastuukin selkeä palo tulevaan:

– Ensimmäistä kertaa vuosiin on myös olo, ettei ole henkisesti levon tarpeessa, vaan innokkaasti valmiina odottamaan jo tulevaa kautta. Pohja kauden 2018 menestykselle on nyt vahvasti valettu!

Mitä sitten voi odottaa Akatemian historian yhdeksänneltä kaudelta ja Atleticon 25-vuotisjuhlavuodelta?

– Olen 100% varma, että ensi kaudella tullaan näkemään pelottavan vahva Akatemia. Nyt joukkue on löytänyt toisensa ja niistä lapsuksista on päästy eroon, joita nuorilla joukkueilla on. Runko on vahva ja pelitapa selkiytyy. Olisin hyvin yllättynyt, jos Akatemia ei olisi lohkonsa kärkipäässä vuonna 2018, riippumatta siitä ketä tahansa muita lohkoon osuu, uhoaa Niemi.

Se, käykö näin, jää vielä nähtäväksi. Atletico Akatemia vetää nyt hetken happea, kunnes 4.11. käynnistyy futsal-kausi Vitosessa ja tammikuun alussa palataan jälleen pelikentille pallollisten harjoitteiden muodossa. Kerta viikkoon jatkuvista harjoituksista ja pre-seasonin otteluista luvassa tietoa hieman lähempänä vuodenvaihdetta.