Atletico valmiina kauteen – Takana kaikkien aikojen tapahtumarikkain pre-season
17 viikon pre-season ja valmistautuminen Kolmosen sarjakauteen 2015 päättyy tulevana viikonloppuna, kun Atletico avaa kautensa HIFK/2:a vastaan Väinämöisen tekonurmella lauantaina klo 16:00 alkaen.
Talvi on ollut jälleen pitkä ja sitä myöten myös äärimmäisen tapahtumarikas – ehkäpä vielä tapahtumarikkaampi kuin yksikään valmistava jakso aiemmin. Matkaan mahtui niin hienoja voittoja kuin musertavia tappioitakin, mutta myös paljon ikimuistoisia kokemuksia FC Lahden vierailusta Mosa Cup -voittoon ja Jyväskylä-reissusta Lepakkoliiga-pelien jälkeisiin “aftergameihin”. Pelkästään jo Lahti-pelistä, JanPa-ottelun viuhahduksesta ja Mosa Cupista Hesarissa saatu julkisuus sekä joukkueen ympärillä vielä tavallistakin kovempana pyörinyt hype olivat osaltaan potkimassa Atleetteja treenikentillä eteenpäin. Jokaisella näillä tapahtumilla on ollut valtava merkitys ja ne ovat leimallisesti tuoneet oman mausteensa, pidentäneet samalla kilpailullista kautta hyvällä tavalla, vaikka tosipelit ja kauden suuremmat tavoitteet ovatkin vasta edessä.
Osana valmistavan jakson läpikäyntiä Atletico teki luonnollisesti perusteellisen analyysin kuluneesta ajanjaksosta ja sitä myöten nettisivutoimituskin sai osansa informaatiosta myös yleisesti jaettavaksi. Ohessa muutamia poimintoja joukkueen nykytilasta sekä tilastoista sen taustalla.
Cup-painotteinen nelikuukautinen
Vaikka tammikuusta huhtikuuhun näin Suomen oloissa tapahtuvan pre-seasonin tarkoitus on tyypillisesti valmistaa joukkuetta varsinaiseen kauteen, oli Atleticon kevätsesonki yllättävänkin kilpailullinen. Neljän kuukauden jaksoa leimasi nimittäin vahvasti Suomen Cup, jonka neljä ottelua tarjosivat enemmän haastetta kuin yhtenäkään aiempana vuonna. Lisäksi pelattiin totuttuun tyyliin Mosa Cupia ja käynnisteltiin myös Regions’ Cupin ottelut juuri kauden kynnyksellä. Osa cup-vastustajista oli luonnollisesti Atleticon nykytasoa selkeästi heikompia, mutta myös muutamia todellisia testejä saatiin esimerkiksi FC Lahden ja NuPSin muodossa. Lepakkoliiganakin tunnettu Kolmosen talvisarja toimi puolestaan aiempaa enemmän kokeiluareenana, kuten myös harjoitusottelut Kakkosen miehillä vahvistettua Atlantis/Akatemiaa ja perinteisen kevätreissun yhteydessä pelattua FC Blackbirdiä vastaan.
Pre-seasonin saldoksi jäi lopulta yhdeksän voittoa, yksi tasapeli (ensimmäinen liki 1,5 vuoteen) ja neljä tappiota 14 mahdollisesta kamppailusta. Peleistä yhdeksän oli oman sarjatason joukkuetta vastaan, yksi ylempänä pelaavaa ja neljä alempisarjalaista vastaan. Se vaikutti osaltaan myös maalieroihin, joka jäi altavastaajien kohtaamisista ja Mosa Cupin Töölön Taisto -murskajaisista johtuen 27 maalia plussalle (45 tehtyä maalia ja 28 päästettyä).
Ohessa vielä listaa otteluista:
Muutokset pelaajarintamalla maltillisia
Pelaajarintamallakin tilanne näyttää hyvältä alkavaa kautta ajatellen. Joukkue pysyi odotetusti jälleen odotetun hyvin kasassa ja myös sisään tulleiden pelaajien määrää pidettiin maltillisena. Valmennusjohdon linjaukset puuttuvista lenkeistä otettiin huomioon siirtomarkkinoilla ja haaviin tarttui sitä myöten muutama todellinen ”vonkale”.
Ketosen veljeksiä voi hyvällä syyllä pitää jo nyt viime vuosien merkittävimpinä Atletico-kaappauksina ja myös Iiro Helinen näyttää sementoineen oman tonttinsa Atleticon kivikovaan avauskokoonpanoon. Siihen päälle vielä junnumaajoukkueistakin kokemusta hankkinut ja taidoillaan treeneistä toiseen ihastuttava Simo Dahir, joka tulee varmasti kuntoon päästyään olemaan yksi sarjatason kovimmista pelaajista. Viimeinen, joskaan ei merkitykseltään vähäisin hankinta oli Rolf Ermilä, maalivahti joka tarjoaa erinomaista kiritysapua ja erittäin vahvan vaihtoehdon lyhyessä ajassa jo jonkinlaiseen ikoniasemaan nousseelle Elis Rintalalle.
Eikä sovi väheksyä myöskään muutoksia valmennusrintamalla. Antti Raudoskoski ja Tommi Eklöf antoivat viime vuonna oman vahvan panoksensa Atleticon pelitapaan ja veivät tekemisen vaatimustasoa jälleen piirun verran ylöspäin. Timo Kinnunen on kuitenkin ottanut pallon vahvasti haltuun taustatiiminsä avustuksella ja saanut erinomaista tulitukea sekä Olli Harmaiselta että valmennustrioon ja kapteenistoon nostetulta Mikko Huupposelta.
Toisaalla uraansa päättivät jatkaa puolestaan Gnistanin kakkosdivarijoukkueeseen palannut Miro Kauti, lyhyen stintin keväällä Tico-maalilla tehnyt, mutta tilaisuuden Kakkosen FC Myllypurossa saanut Rasmus Araviita sekä aivan kauden kynnyksellä ToTen maalille ainakin kaudeksi lainattu Niko Lempinen. Kautin siirto oli lopulta miehen tasoon ja ambitioihin nähden odotettu, Lempinen taas kärsi loukkaantumisista ja työkiireistä, minkä myötä vastuullisempi rooli Nelosessa oli lopulta kaikille osapuolille järkevä ratkaisu.
Muista kokoonpanon ulkopuolelle jättäytyneistä pelureista Jani Lehti keskittyy tosiaan jatkossa Atleticon ottelutapahtumiin niistä vastaavan päällikön roolissa ja pelailee loppukauden Akatemiassa saatuaan jalkansa kuntoon. Jonatan Waseniuksen työkomennus puolestaan pitää hänet koko kauden sivussa. Lisäksi Antti Nurkka ja Alfred Sinnemäki pitävät toistaiseksi taukoa jalkapalloilusta keskittyen muihin kiireellisempiin elämänalueisiin. Myös loukkaantumispuolella alkaa pikkuhiljaa hellittää, sillä kauden avausta silmällä pitäen sairastuvalla on pitkäaikaispoissaolijana vain Aku Vapaa, joka on kärsinyt jo pidemmän aikaa mystisistä hengistyselinvaivoista.
Rinki on joka tapauksessa jälleen kerran laaja (noin 27 pelaajaa + Akatemialta saatavat avut) ja tarjoaa tasoa myös avausyhdentoista ulkopuolella. Siitä kertoo omaa kieltään myös alla oleva pre-seasonin epävirallinen pistepörssi, jonka perusteella onnistumiset ovat jakautuneet laajalle rintamalle. Kärkipaikkaa jakavat sopuisasti Ketosten veljeskaksikko ja heti perään löytyy tuttuun tyyliinsä Kolmosen vastustajia alkavallakin kaudella kiusaava Jani Putkonen.