Akatemian pelaaja-valmentaja Kalle Niemi nettisivutoimituksen piinapenkissä: ”Ensi kauden tavoitteena säilyminen Vitosessa”

Jos Atletico Malmi lähti kauteensa kovin odotuksin, olivat odotukset kovat myös organisaation toisessa joukkueessa, Atletico Akatemiassa. Pelaajisto tähtäsi avoimesti nousuun, mutta myös johtoporras oli jo hyvän aikaa sitten hahmotellut strategiansa yhdeksi kulmakiveksi nostaa kakkosjoukkue Vitoseen. Siinä myös onnistuttiin kolmannen Kutosessa vietetyn kauden päätteeksi, aivan kuten jo Kolmoseen saakka ennättänyt isoveljensäkin aikoinaan.

Pitkä kausi vaati veronsa ja vaikka tuloksien valossa vuosi vaikuttikin laskettelulta kohti lohkovoittoa, oli sarjanousu kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo. Siitä kertoivat niin panosten säilyminen loppuun saakka kuin myös lohkovoittajien kesken pelatuissa otteluissa kärsityt selvähköt tappiot. Tästä huolimatta Atleticon nettisivutoimituksen piinapenkkiin istahti levollisilla mielin saapunut ja kaudesta jo hyvän aikaa palautunut pelaaja-valmentaja Kalle Niemi. Hän analysoi haastattelijodien pyynnöstä mennyttä kautta, Kutosen yleistasoa, Akatemian suhdetta Atleticoon ja myös joukkueen tavoitteita tulevaan kauteen. Intoutuipa Niemi maalailemaan jo suurempiakin visioita.

Kausi on nyt takana ja tuloksena on hieno lohkovoitto sekä sitä kautta nousu Vitoseen. Mitkä on fiilikset ja miten kuvailisit Akatemian suoritusta?

– Loistavat tunnelmat ja hieno nousu. Mielestäni pidimme hyvin yhdessä kiinni kauden alla asetetusta tavoitteesta ja pienin askelin mentiin sitä kohti koko kausi. Osaksi jopa pientä ammattimaisuutta näkyi valmistautumisessa ja peleihin keskittymisessä, mikä oli uutta verrattuna edelliskauteen. Lohkovoiton eteen saatiin kuitenkin tehdä täysi työ, sillä kärjessä oli tiukkaa.

Osasitko odottaa nousua ja mitä syitä näet sen takana?

– Osasin odottaa, sillä ryhmä on yksilötasolta kauttaaltaan laadukas Kutosdivariin. Muutaman kauden hioutunut pelisuunnitelma ja järjestelmällinen joukkuepelin kehitys antoivat osviittaa kärkipään sijoituksesta. Myöskin jokaisen jätkän sitoutuminen omaan rooliin oli hyvää ja annettiin aina kaverille tilaa loistaa säilyttäen samalla hyvä joukkuehenki kauden loppuun saakka. Se, että saatiin usein 3 pistettä heikollakin pelillä kieli mielestäni hyvistä mahdollisuuksista lohkovoittoon jo alkukaudesta. Suurin yksittäinen syy nousulle on silti varmasti yhteinen päämäärä ja hyvin roolitettu joukkue.

Jatkopeleissä taso ei enää riittänyt. Mistä tämä mielestäsi johtui?

– Ensinnäkin vastaan tuli muutama aivan väärällä sarjatasolla oleva joukkue, joiden kuuluisi pelata Nelosta tai Kolmosta. Myös se vaikutti, että kierrätimme pelaajia näissä extrapeleissä, eli annoimme peliaikaa niille, joille se kauden aikana jäi vähemmälle. Itsekin pääsin testailemaan taitojani vikkelien nuorten pyörityksessä. Yksilöinä ja joukkueena vastaan tuli taitotason lisäksi kunto. Pysyimme molemmissa jatkopeleissä hyvin mukana pelisuunnitelmassa ja pelissä ensimmäiset 35-40 minuuttia, jonka jälkeen paketti hajosi.

Jäikö kaudesta muuten jotain erityistä mieleen?

– Mieleen jäi ennen kaikkea positiivinen kokonaissuoritus. Kapteenit valmistivat joukkueen peleihin hyvin, mikä mahdollisti itselle taktisen puolen suunnittelun ja käskynjaon. Myöskin sopivan kokoinen pelaajarinki toi mukanaan sen, että päästiin kilpailukykyisellä kokoonpanolla jokaiseen peliin. Eikä sovi väheksyä Atleticon ja Akatemian pelaajavaihtojen merkitystä, sillä meillä näytillä käyneet Atleetit onnistuivat siinä tärkeimmässä: he näyttivät hyvää esimerkkiä korkeamman sarjatason pelitempossa ja voitontahdossa kaksinkamppailussa. Ilahduttavaa oli myös maalimäärä, jolla he auttoivat meitä.

Millainen lohko oli mielestäsi kokonaisuudessaan?

– Lohko oli hemmetin tasainen kärkipään osalta ja esimerkiksi Jokerit oli pelillisesti meitä huomattavasti parempi nippu. Kärjen takana olikin sitten enemmän perinteisiä Kutosdivariporukoita, joilla päivän kunto määritti paljon tekemisen laatua. Myöskin HJK, Naamiomiehet ja Atlantis olivat kovia joukkueita, jotka ainakin jossain vaiheessa pelannevat kaikki korkeammalla sarjatasolla. Toisaalta pohjapään jengeistä osa ei kuuluisi Kutoseen.

Ensi vuodesta lienee hieman aikaista puhua, mutta miltä tilanne näyttää? Millaisin tavoittein Akatemia tulee vuoteen lähtemään ja onko kokoonpanoon odotettavissa rajujakin muutoksia?

– Ensi kauteen täytyy lähteä taas askelta ammattimaisemalla asenteella kuitenkaan hyvää henkeä unohtamatta. Kuntotreeniä pitää jokaisen tehdä yksilötasolla ja tietenkin joukkueena pelikuntoa kannattaa vahvistaa useammalla kovalla treenipelillä. Tavoitteena tulee olemaan ennen kaikkea sarjapaikan säilyttäminen nykyisellä nipulla, sillä Vitosessa on paljon hyviä joukkueita, joista osa on vain kulkemassa läpi ylempiin sarjoihin. Säilyminen olisi positiivinen tulos. Kokoonpanoa ajatellen mielessäni on toki tietty runko, mutta siihen vaikuttaa sitten yksittäisten pelaajien onnistumiset ja tulevat mahdolliset pelaajahankinnat. Myöskin muutamilla pelaajilla kilpailu pelipaikasta tulee kovenemaan entisestään. Lisäksi Atleticon ja Akatemian yhteistyötä täytyy jatkokehittää yhdessä, jotta molemmille on hyötyä yhteistyöstä.

Koit aikanaan sarjanousun Kutosesta Vitoseen myös Atleticon riveissä (kaudella 2007). Miten vertaisit näitä kahta joukkuetta?

– Kyseessä on tosiaan kaksi hieman erilaista joukkuetta. Ensimmäinen porukka oli enemmän täynnä nuoria lupaavia tähtiä kuten: Ruokolainen, Ruuska, Hannula, Hampaala jne, joista näki että he pärjäävät myös kovemmilla sarjatasoilla. Tuossa joukkueessa yksilöiden voitontahto ja päättäväisyys kehittyä yhä pelaajina sekä kunnianhimo olivat ehkä hieman korkeammalla kuin tällä viimeisimmällä joukkueella. Akatemiassa on mielestäni enemmän uran jälkipuoliskolla olevia veteraaneja, joiden palo lajiin on saatu sytytettyä uuteen liekkiin oikeanlaisella tekemisellä. Akatemian joukkuepelaaminen ei tempoltaan ole samaa kuin silloisen Atleticon, mutta se taas mahdollistaa tietynlaisen ajattelemisen siirtämisen peliin ja antaa sitä kautta vahvuuksia kentälle. Joukkuehenki molemmissa porukoissa on ollut aina loistava ja tämä on siirtynyt hienosti myös kentälle siinä, että toisen puolesta on taisteltu. Akatemian tavoite on pitää porukka nyt Vitosessa taistelemassa ja luoda hyvä harrastusmahdollisuus, kun taas Atleticolla tavoite oli jo tuolloin katsoa, että kuinka korkealle sitä voi ponnistaa.

Kuten sanoit, Atleticon ja Akatemian välinen linkki on ollut vahva aivan alusta saakka. Tälläkin kaudella yhteensä 11 ex-Atleettia palloili Atleticon riveissä (Lauri Nurmi, Juho Pukki, Juuso Kataja, Kalle Niemi, Ville-Pekka Liimatainen, Janne Vottonen, Juha-Matti Leinonen, Joni Meramo, Juuso Haltsonen, Ilkka Taipale ja Jussi Kaivola). Miten merkittävänä näet yhteistyön ja linkin joukkueiden välillä?

– Yhteistyö sujuu mielestäni mainiosti, sillä herrat Liimatainen ja Vottonen häärivät taustapiruina molemmissa joukkueissa. Haaste tulevaisuudessa tulee varmasti olemaan siinä, että miten saadaan kovia pelimiehiä mahdutettua Akatemiaan Atleticosta ja pidettyä jokaisella into peliin yllä, sillä kaikki eivät mahdu kentälle samaan aikaan. Tässä olisi ehkä sitten vielä juniorijoukkueen perustamisen paikka?

Millä mielellä olet ylipäänsä seurannut Atleticon otteita Akatemian riveihin hypättyäsi?

– Suurella mielenkiinnolla. Pyrin katsomaan pelejä paikanpäällä aina kun mahdollista, mutta työt ja perhe-elämä ovat tässä menneillä kausilla asettaneet omat haasteensa tähän. Mielestäni minun on muutenkin Akatemian valmentajana tärkeää olla perillä Atleticon peliajatuksesta ja hahmottaa yksilöt ainakin auttavalla tasolla, jotta voin sitten käyttää saamiani lainapelaajia mahdollisimman hyvin oman joukkueemme hyväksi. Atleticosta löytyy toki vielä paljon omia pelikavereita, joiden otteita on aina mukava seurata. Atletico on kehittynyt huimasti joukkueena ja sen jälkeen kun Kinnusen Timo on otettu joukkoon mukaan. Hän on tehnyt valtavan hyvää jälkeä joukkueen päivittäisen tekemisen laadun nostossa esimerkillään. Myöskin Atleticon nuorennusleikkaus on positiivisessa nosteessa, sillä mukaan on mielestäni hankittu ennen kaikkea hyviä tyyppejä, joissa Atletico-henki elää vahvana.

Onko jotain muita terveisiä, joita haluaisit lähettää lähettää?

– Isot kiitokset Janne Vottoselle ja V-P Liimataiselle, jotka mahdollistavat vuosi toisensa jälkeen molempien joukkueiden sujuvan toiminnan kabineteissa. Ilman heitä ei olisi mahdollista pitää hauskaa kentällä siinä määrin kuin se nyt onnistuu. Kiitokset myös jokaiselle pelaajalle molemmissa joukkueissa, jotka tekevät Atletico-hengen ja hyvän fiiliksen toimia jalkapallon parissa. Jokaista pelikaveria kunnioitetaan ja tervehditään yhtenä joukon jäsenenä. Pidetään siitä kiinni, niin kaikki on mahdollista! Ja edelleen… Ensi kaudella Atletico sitten sinne Kakkoseen!