Uusi päävalmentaja, Antti Raudoskoski, nettisivutoimituksen piinapenkissä osa 1 – “Onnistunut startti”
Kauden 2014 pre-season on käynnistynyt vauhdikkaasti ja Atleticolla on takana jo 24 tapahtumaa, vaikka mennään vasta helmikuun puolivälissä. Treeni- ja cup-otteluita on pelattu aiempien vuosien tapaan runsaasti (6 ottelua, joista tuloksena 5 voittoa ja 1 tappio), mikä on tarjonnut uusvanhalle päävalmentajalle, Antti “Ana” Raudoskoskelle, ihanteelliset mahdollisuudet ajaa omia toimintamallejaan käytäntöön. Niinpä nettisivutoimitus päätti istuttaa Anan alas kertoilemaan joukkueen kuulumisia.
Pre-seasonia on takana nyt puolisentoista kuukautta. Mitkä fiilikset? Miten valmistautuminen on käynnistynyt?
– Fiilikset on erinomaisen hyvät. Treenaaminen ja uuden pelijärjestelmän hiominen ovat täysin aikataulussa ja se missä nyt ollaan, on itse asiassa ylittänyt jopa omatkin odotukset. Jos 1,5 kuukauteen mahtuu yksi tempollisesti heikompi harjoitus, niin voidaan puhua onnistuneesta startista. Pelit ovat sujuneet nihkeästä cup-tappiosta huolimatta hyvin ja niistä onnistuttu poimimaan paljon positiivista tietoa, niin ruusuja kuin risujakin, mikä tietenkin on hyvä merkki. Lisäksi jätkien työ- ja harjoitusmoraali on ollut korkealla, mikä on lämmittänyt kovasti mieltä.
Viikonloppuna tuli tosiaan pre-seasonin ensimmäinen tappio Töölön Taistoa vastaan. Mitä tapahtui ja millaisia johtopäätöksiä tuloksesta voi vetää ajatellen sitä edeltänyttä voittoputkea?
– TöTalle voitosta täysi kunnia, sillä he hakivat jatkopaikkaa selkeästi enemmän, etenkin ekalla jaksolla. Taas nähtiin se, että vaikka puhutaan minkälaisista futiksellisista hienouksista tahansa, niin jos valmistaudut otteluun niin heikolla asenteella kuin me teimme, katoaa kaikkien niiden hienouksien merkitys. En halua käyttää tekosyynä meidän poissaoloja, sillä meillä pitäisi olla riittävä materiaali voittamaan näitä pelejä muutamista poissaoloista huolimatta. Ehkä silti hieman aliarvioitiin Taistoa ja saatiin päävalmentajaa myöten hyvä osoitus siitä, ettei mikään ottelu ala niin, että johtaisimme peliä valmiiksi 3-0. Ei kunnioitettu peliä riittävästi. Ja ottelu osoitti myös sen, että tietyillä sektoreilla riittää tekemistä vielä paljon. Tosin sekin on positiivinen asia, sillä meidän tähtäin ei ole nyt ja tässä, vaan siellä, kun sarja aikanaan päättyy. Katsotaan, että missä olemme silloin.
Hyvä niin. Mistä löytyy mielestäsi suurimmat kehitysalueet? Ja miltä rosteri vaikuttaa? Oletko tyytyväinen siihen vai vieläkö etsitte vahvistuksia siirtomarkkinoilta?
– Suurimmat kehityskohteet liittyy ehdottomasti meidän pelinavaamiseen ja yläkerran kollektiivisuuteen. Niiden kimppuun tässä ollaankin jo käyty. Joukkueen rosteri on kasassa ollessaan riittävä taistelemaan kärkisijoista, joten uusia vahvistuksia ei siis etsitä. Jos jostain tulee kuitenkin vastaan huipputason toppari tai hyökkääjä, niin asiasta täytyy neuvotella JoJo-portaan kanssa erikseen. Leveyttä kuitenkin riittää, vaikka joudutaan valitettavasti jonkun verran kilpailemaan ihmisten muiden harrastusten ja töiden kanssa. Mutta sen kanssa pitää ymmärrettävästi tulla toimeen. Ihmisten täytyy tehdä töitä elääkseen ja osa sitten taas touhuaa valmennuksen parissa, johon tietenkin pelaajia myös kannustan.
Onko missään vaiheessa kaduttanut, että palasit Atleticoon?
– Ei missään vaiheessa. Päinvastoin! Fiilis on upea. Asiat ollaan tähän asti hoidettu minua kohtaan fantastisesti ja se tietenkin imartelee. Myös pelaajistolla on hyvä ja mukava olla, kun hommat taustalla toimii huollosta lähtien ja he voivat vain keskittyä olennaiseen.
Olisi kiinnostavaa kuulla, että millaisia muutoksia jengissä on tapahtunut niistä ajoista, kun viimeeksi olit peräsimessä? Miten asian näet?
– Tietenkin ollaan vähän vakavoiduttu selkeästä kaveriporukasta ja sehän oli jo silloin pienimuotoinen tavoitteeni, kun edellisen kerran Atleticoa valmensin. Lisäksi pelaajistossa tapahtuneet muutokset ovat olleet Atletico-hengen mukaisia ja tehneet selvästi hyvää myös ns. kokeneelle osastolle. Ja toki pakko mainita että kivempihan se on Kartanon tekonurmella treenata kuin Torpparinmäen louhoksella. Myös fasiliteeteissa on siis menty rutkasti eteenpäin.
Tulevana viikonloppuna kohdataan Kakkoseen noussut FC Viikkarit ja viikon kuluttua sinulle vanha tuttu PK-35/VJS. Millaisilla odotuksilla näihin peleihin?
– Viikkarit on meidän uudelle pelitavalle todellinen mittari. Siinä mitataan ihan oikeasti, missä mennään pelitavallisesti ja muutenkin joukkueena. Odotan, että ihan perustekemisessä petrataan ja haastetaan Viikkarit aggressiivisella, rohkealla ja hyökkäävällä futiksella. PK/VJS onkin mielenkiintoinen vastustaja, johon liittyy paljon muistoja. Jengi on hyvin juoksuvoimainen, taitava ja myös taitavaan pallonhallintapeliin pyrkivä joukkue höystettynä muutamalla erittäin hyvällä yksilöllä. Me pyritään vastaamaan samalla mitalla takaisin ja mennä samoilla lääkkeillä kuin tähänkin asti. Halutaan hyökätä, myös silloin kun puolustetaan ja pyritään tuomaan rytinää kaksinkamppailuihin ehkä hienoisen fysiikkaedun kautta. Jokatapauksessa todella mielenkiintoiset matsit tiedossa varsinkin meidän pelitavan kannalta.
Entä miten pre-season jatkuu tämän jälkeen?
– Pre season jatkuu nyt uudella suunnitelmalla, uusilla painotuksilla ja ruvetaan selkeästi “ryhmäytymään”. Timppa (apuvalmentaja Timo Kinnunen) työstää tiettyjä juttuja ja minä keskityn toisiin. Ruvetaan menemään ns. asian yhtimeen selkeämmin. Yksi kevään kohokohdista on ehdottomasti Mosa Cup, eikä saunailtaankaan ole kuin pari viikkoa. Lisäksi ovella kolkuttelee jo Tampereen reissukin, joten vaikka “hampaat irvessä” vedetäänkin, niin myös mukavaa yhdessäoloa on luvassa. Taattuun Tico-tyyliin!
Kiitokset haastattelusta ja tsemppiä tuleviin koitoksiin!
– Kiitos!