Atletico Malmi – FC Kontu/2 4-0 (1-0)
Kauden kuudes ottelu oli aseteltu vähintäänkin mielenkiintoisesti. Kamppailu pelattiin nimittäin totutusti poissaoloja aiheuttavana juhlapäivänä samaan aikaan kun monet pelaajiston läheiset varmasti juhlivat ylioppiluuttaan tai muun koulunsa päättymistä. Ottelu oli myös merkitty kotipeliksemme, mutta siitäkin huolimatta se käytiin uudistetulla Brahen tekonurmella Kalliossa.
Erikoisuuksista huolimatta saimme jalkeille kuitenkin varsin kilpailukykyisen miehistön, jossa riitti vaihtopelaajiakin viisin kappalein. Myös vastustaja, kontulalaisen FC Kontun kakkosjoukkue, oli edelliseltä Nelosen kaudelta entuudestaan tuttu, joten tiesimme mitä odottaa. Meillä tavoitteena oli jälleen vankistaa sijoitustamme lohkokärjessä, kun taas Kontu taisteli tiukasti keskikastissa.
Avaus (4-4-2):
Niko Lempinen (MV);
Niko Ruokolainen, Joonas Peltonen (v, > Juha-Matti Leinonen 67′), Mika Mäkelä, Ville Ruuska;
Jani Putkonen, Timo Kinnunen (C, > Jonatan Wasenius 62′), Jaakko Peltonen, Pauli Saastamoinen (> Jani Lehti 46′);
Jani Hannula (> Ilkka Taipale 62′), Santeri Kunttu (> Riku Seppänen 67′)
(Vaihdossa: Juha-Matti Leinonen, Jonatan Wasenius, Jani Lehti, Riku Seppänen ja Ilkka Taipale)
Brakun auringosta hohtava tekonurmi näytti sopivan meille hienosti, sillä sen verran mainiosti ottelu alkoi. Ensimmäiset 10 minuuttia olivat kaikin puolin erittäin hyvää peliä, niin pelinrakentelun kuin puolustustyöskentelynkin osalta. Pallo liikkui hyvällä tempolla ja Kontun puolustus oli ottavana osapuolena useaan otteeseen. Kauden ensimmäisen ottelunsa omalla keskikentän keskustan tontillaan pelannut Timo oli varsinkin elementissään, kun vierailijoiden puolustuslinja valui kerta toisensa jälkeen maalivahdin syliin ja jätti kapteenimme aivan vapaaksi pyörittämään peliä. Myös laidoilta tultiin keskityksin ja rohkein haastoin, vaikka varsinaiset ”tuhannen taalan tontit” jäivät kuitenkin lopulta vähiin ensimmäisen 15 minuutin aikana.
18. peliminuutilla nähtiin oikeastaan ensimmäinen vaarallisempi paikka. Timo levitti oikeaan laitaan tällä kertaa linkkinä pelanneelle Palelle. Hän otti pallon haltuun ja keskitti oikealta. Pallo kimpoili lopulta puolustuksesta aina Japulle, joka jälkitilanteesta laukoi pallon sivuverkkoon. Vain hetkeä myöhemmin puolestaan Jasu sai mainion laukaisupaikan aivan boksin rajalta. Pallo kilpistyi kuitenkin puolustajaan.
Myös Kontulla oli omat paikkansa, sillä alas vetäytynyt puolustuslinja ja tiukka Atletico-painostus tarjosivat mahdollisuuksia vastahyökkäyksiin. Suurin osa näistä yritelmistä katkottiin kuitenkin jo paljon ennen keskiviivaa, mutta muutamaan otteeseen Kontun taitava ulkomaanvahvistus pääsi haastamaan puolustustamme 1v1-tilanteisiin. Kontu sai myös 20. minuutin jälkeen muutaman vaarallisen vapaapotkun, mutta nekin viuhuivat ohi maalista.
Mitä pidemmälle ensimmäinen jakso eteni, sitä varmemmalta Atleticon avausmaali alkoi näyttää. Valitettavasti kuitenkin esimerkiksi Japun vapari noin paristakympistä päätyi mainiosti pelanneen veskarin hyppysiin, Rubaleen nousun jälkeinen laukaus sivuverkkoon ja lukuisat keskitysyritykset isokokoisten toppareiden hoitelemina väljemmille vesille. Myös edellisessä ottelussa erinomaisesti onnistuneen Kuntun ruuti oli tällä kertaa hieman märempää, sillä muutamasta laatupaikasta huolimatta verkko ei lopulta heilunut.
Mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin, ratkaisu tuli lopulta juuri silloin, kun sitä vähiten odotti. 1-0-maali oli jälleen erinomainen osoitus kusipaitojen osaamisesta sekä Japun kylmäverisistä viimeistelytaidoista. Jasu pelasi Nanille vasempaan laitaan, joka jatkoi pallon ykkösellä eteenpäin. Japu kirmasi pakin ohitse ja pienenevästä kulmasta huolimatta onnistui viimeistelemään veskarin alitse. Niinpä tauolle lähdettiin johtoasemissa ja erittäin hyvillä mielin onnistuneen peliesityksen jälkeen.
Toinen puoliaika oli miltei yhtä hyvää peliä, sillä erotuksella, että paikoista syntyi myös hieman useampia maaleja. Alussa nähtiin taas niitä nättejä yhden kosketuksen syöttökombinaatioita, jotka eivät kuitenkaan vielä poikineet tilanteita. Noin 51 minuutin kohdalla nähtiin toisen jakson alun kenties paras paikka, kun Kontun hyökkäysyritys saatiin jälleen nopeasti katki ja pallo pelattua rivakasti eteenpäin. Vaihdosta Palen tilalle sisään tullut Kuula löi Japun läpi. Tämä pääsi nokikkain veskarin kanssa ja lähtikin haastamaan tätä. Veskari ei mennyt millään maihin, ja lopulta Japu yritti sijoittaa palloa pienestä kulmasta pakkien ohi takanurkkaan, mutta veto kilpistyi kuitenkin ylärimaan.
Mutta vain minuuttia myöhemmin syntyi sitten 2-0-johtomaali, kun Kuntulle pelattiin pallo pystyyn. Hän lähti haastamaan alimpana miehenä ollutta topparia, joka epätoivoisesti yritti palloon, mutta tuli samalla kaataneeksi komean ilmalennon tehneen Kuntun. Pallo siis pilkulle, ja sitä vetämään asettui totutusti Kuula. Veskari aavisti väärään nurkkaan ja Kuula sijoitti pallon vuorenvarmasti vasempaan alakulmaan.
Kolmas maali syntyi puolestaan noin 15 minuuttia myöhemmin, kun laidalle vaihdettu Zimei antoi rajaheittoa oikealta. Pallo leijaili aina maalinedustalle, jossa muutamakin puolustaja suti siitä ohitse maalivahdin katsellessa sivusta. Japu oli kuitenkin kärkkäänä ja pääsi tökkäämään viimeisen pakin jalasta pelivälineen verkkoon aivan takatolpan vierestä.
Vaihtorumba sotki hieman peliämme, mutta ei poistanut sitä tosiseikkaa, etteikö peli olisi pysynyt hallussamme koko toisen puoliajan ajan. Kontun selkäranka katkesi viimeistään näiden kahden maalin jälkeen, eikä hyökkäystyöskentelyssä nähty sen jälkeen enää juurikaan yritystä. Kaikki vähänkään järkevät kuviot katkesivat 90-prosenttisesti keskialueella, jossa pelaajistomme luuti kyllä erinomaisella varmuudella. Hyökkäyspäässä taas olisi voinut olla vieläkin kliinisempi, mutta onneksemme peli oli jo ratkennut ja suurin jännitys poistunut.
Melko kosmeettiseksi jäänyt 4-0-maali tuli puolestaan lisäajalla, kun Jokke pelasi jälleen kerran Japun läpi. Tämä yritti nostaa pallon maalivahdin ylitse, mutta osuma ei ollut täysin puhdas. Pallo leijaili oikealle laidalle, jonne Japu ehti vielä itse perään. Hän pelasi pallon alaspäin Zimeille, joka puolestaan keskitti sen etutolpalle parkkeeranneelle Rikulle. “Räky Säbörs” osoitti vaarallisuutensa ottamalla pallon haltuun ja tekemällä mainion kääntölaukauksen. Pakit olivat melko hyvin mukana, mutta tarkka sijoitus etualakulmaan takasi Räkylle hänen Atletico-historiansa ensimmäisen virallisen maalin.
Ottelu päättyi siis näihin 4-0-lukemiin ja jätti aurinkoisella Brakulla erinomaisen fiiliksen. Vaikka kausi oli viiden ensimmäisen pelin osalta ollut tuloksellisesti erittäin hyvä, olivat esitykset jättäneet paljon toivomisen varaa. Tällä kertaa olimme kuitenkin myös pelillisesti valovuoden edellä vastustajaa, joka ikävä kyllä joutui kohtaamaan meidät isolla ja nopealla tekonurmella jonkin pienen ja pomppuisan hiekkakentän sijaan. Vielä kun heidän prässinsä oli miltei olematonta ja puolustuslinja hyvin alhaalla makaava, tarjosi se Atletico-keskikentälle erinomaisen mahdollisuuden pyörittää peliä haluamallaan tavalla. Siten peli näytti paikoin jopa helpolta ja koko pelaajiston esitys vähintäänkin kiitettävältä.
Yksittäisistä suorituksista täytyy hehkuttaa jälleen kerran Japua, joka tällä kaudella ollut aivan hurjassa vireessä. Maalisarake karttui jälleen kahdella täysosumalla, eivätkä kaksinumeroiset maaliluvut edes kevätkierroksen aikana ole tätä menoa mikään utopistinen tavoite! Toinen erinomainen onnistuja oli keskikentän keskustaan paluun tehnyt Timo, joka toi pallovarmuutta ja johtajuutta siihen keskialueelle, jossa nämä Nelosen pelitkin useimmiten ratkaistaan. Vielä kun tilaa piisasi ja molemmilta laidoilta löytyi menijöitä, oli hänenkin iltapuhteensa helppo. Puolustus pelasi lisäksi muutamaa yksittäistä suoritusta lukuun ottamatta erittäin varmasti ja kauden ensimmäisen Nelosen pelinsä maalilla pelannut Lepa sai nauttia helpohkosta iltapuhteesta nollapelillä kruunattuna.
Tästä on siis hyvä jatkaa kevätkierroksen niin sanottuun hiekkaputkeen, jossa erilaisilla sorilla vastaan asettuvat SUMU, MPS/2 ja Ellas. Näiden hiekkapelien esitykset tulevat varmasti jäämään tämän Kontu-matsin varjoon, mutta todistavat taatusti sen, onko lohkon kärkipaikka ansaittu. Seuraavan kerran mennäänkin siis jo heti maanantaina, kun ”pääsemme” vierailemaan Jakomäen postimerkinkokoisella hiekalla SUMUn ja tunnetuksi tulleen ”A-katsomon” huutelevien denojen edessä. Ottelu alkaa klo 18.00, tervetuloa!
Ottelun tähtipelaajapisteet:
3 – Jani Putkonen: Kaksi maalia ja muutenkin ehdoton ”man of the match”.
2 – Timo Kinnunen: Väkevä paluu ”omalle paikalleen” oli parhaimmillaan silkkaa dominointia.
1 – Mika Mäkelä: Atletico Akatemian riveistä vauhtia hakenut Mäksä johti puolustusta ja teki muutamia erinomaisia katkoja. Tämäkin esitys tuo varmasti harmaita hiuksia valmennusjohdolle, sillä yhtäkkiä topparirooleista on tullut Atleticon vahvuus ja samalla yksi kilpailluimmista pelipaikoista.