FC Puotila- Atletico Malmi 1-2 (0-1)

Yksi kevätkierroksen kärkiotteluista käytiin idän puolella FC Puotilan isännöimänä Kurkimäen jäätävällä hiekalla. Vastassa oli etukäteen arvioiden eräs lohkon kovimmista joukkueista, joten tänään olisi hyvä saada peli viimein kulkemaan. Juuri ottelun alla huomattiin, että Puotilan nimekkäin pelaaja, VLADIS, ei ollut mukana kokoonpanossa vaan ryytyi kentän laidalla.

Avaus (4-4-1-1):
Tommi (MV) ; Leiska, Mika, Jude, Juho ; Niko, Pikkis, Hampaala, Jani (C) ; Eetu ; Kunttu
(vaihdossa Janne, Kalle ja Nasu)

Ottelu käynnistyi pirteästi, ja Tommi pääsi heti alussa esittelemään skillsejään näyttävällä torjunnalla. Peli oli alkuhetkistä saakka aktiivista yleisöpalloa, mutta 16-alueen tuntumassa kummankin joukkueen hyökkäykset kuivuivat osin puolustajiin, osin keskittymisen herpaantumiseen. Vartin pelin jälkeen kusipaidoille irtosi vapaapotku oikealta sivustalta. Eetu linkosi keskityksen boksiin, Hampaala puski leijan takaisin luukulle ja kippari Jani tunki päänsä väliin juuri ajoissa ennen veskarin näppejä: 1-0 keltaisille. Avausjakson parhaat tilanteet rajoittuivat molemmissa päissä lähinnä karkeisiin ohilaukauksiin. Puotila onnistui kertaalleen ohittamaan Tommin, mutta yritys lipui maalistakin ohi mannealakerran varmistaessa. Pientä höntyilyä oli vielä havaittavissa, vaikka peli alkoikin jo näyttää hieman paremmalta.

Toisella jaksolla meno jatkui muuten samoissa merkeissä, mutta pelin hallinta siirtyi hiljakseen Atleticolle. Keskikenttä jauhoi duunia ja puolustus jätti Tommin melko toimettomaksi katkomalla hyökkäykset viimeistään boksin rajalla, taidolla tai tuurilla. Palloa maltettiin pelata maassa ja Puotilan alakerta alkoi osoittaa väsymyksen merkkejä, sillä tilaa löytyi jatkuvasti enemmän etenkin laidoista. Muutama läpiajo kuivui paitsioihin tai karkasi veskarin hyppysiin, mutta painetta saatiin luotua joka tapauksessa. Eetu pääsi kertaalleen yksin maalivahtia vastaan, mutta viime pelin tapaan aikaili nostonsa kanssa ja maali jäi tekemättä. Hampaala kokeili boksin ulkopuolelta ja missasi ylänurkan täpärästi. Noin 44 minuutin kohdalla Kalle sai pallon Juholta keskikentällä ja laukoi vasurillaan 25 metristä. Yllättävä kuti putosi maalivahdin yli verkkoon ja peli oli 2-0! Vastustaja alkoi vähitellen turhautua ja otteet rumenivat. Vajaat 10 minuuttia ennen loppua Atleticon päässä Tommi innostui huikeaan torjuntaan kobran kädellään Puotilan tuhdin hyökkääjän lähilaukaukseen. Seuranneesta kulmasta Tommin naamalle parkkeerannut jannu kuitenkin sohi kavennuksen 2-1:een. Loppuminuuttien aikana nähtävää riitti vielä koko rahan edestä. Nasun nopeat jalat aiheuttivat harmaita hiuksia isäntien kankealle puolustukselle, ja pallo näytti jo kertaalleen karanneen veskarilta maaliinkin asti, mutta Helsingin routaisimpiin kuuluva erotuomari Pasi Pellikka antoi pelin jatkua, koska ei nähnyt keskiympyrän toimistostaan riittävän tarkasti. Isäntien keskikentän pelintekijä lanasi vielä Hampaalan kanveesiin törkeällä viikatteellaan, muttei saanut tilanteesta edes varoitusta. Pelin viime hetket pallo vietti pääasiassa kentän viereisessä metsässä ja pisteet pelastettiin idästä turvallisemmille kulmille lukemin 2-1.

Neljän ottelun jälkeen mannelauman pistepotti näyttää edelleen maksimia, ja myös peli alkoi viimeinkin näyttää hyvältä. Pallo liikkui ajoittain äijältä toiselle todella kauniisti. Puotila tarjosi hyvän vastuksen, mutta vierasvoitto oli lopulta ansaittu. Hieman lisää terävyyttä ja luvut olisivat voineet olla reilummatkin. Jossiteltavaa jätti lisäksi mm. halpa kavennusmaali ja surkea tuomarointi. Kaikesta huolimatta peliesitys oli kauden toistaiseksi paras.

Ottelun tähtipelaajapisteet:
3    –     Jani Hannula: Avausmaali kapteenin esimerkillä, liikettä riitti.
2    –     Niko Ruokolainen: Todella väkevä esitys, etenkin hyökkäyssuuntaan.
1    –     Janne Hampaala: Ilmatilan isäntä keskikentällä, hyvää duunia.