Kolmonen: Atletico Malmi – FC Kontu/LA 6-1 (4-0)

Maalit

1-0 Jaakko Peltonen (Pauli Saastamoinen) 6′
2-0 Patrick Purola rp. 23′
3-0 Akan Okomoh (Henri Mattsson) 26′
4-0 Jukka Haarala 34′
4-1 Matias Keskitalo 75′
5-1 Antti Nurkka (Patrick Purola) 76′
6-1 Antti Säynätkari 82′

Avaus (4-4-2)

Elis Rintala (MV)
Henri Mattsson 46′ Toni Valido
Mikko Kouri
Joonas Peltonen (C)
Pauli Saastamoinen
Samu Nurminen
Akan Okomoh 55′ Miro Rissanen
Jaakko Peltonen 64′ Mikko Huupponen
Antti Nurkka 80′ Antti Säynätkari
Jukka Haarala 64′ Alfred Sinnemäki
Patrick Purola

Muut vaihtopelaajat

Timo Kinnunen

Raportti

Edellisviikko toi mukanaan mainion voiton PK-35/VJS:stä ja samalla ensimmäiset täydet pisteet nurmikentiltä. Samalla kolme pistettä piti Atleticon mukana kärkitaistossa ja tukevasti edellä viilettäneiden kärkijengien ”tappituntumassa” ennen kahta kevätkierroksen viimeistä ottelua. Ensimmäinen näistä pelattiin kontulalaisjengiä vastaan, joka oli kohdattu muutamaan otteeseen aiemminkin, tosin Nelosessa ja silloin vielä FC Kontu/2 -nimellä. Nyttemmin erikoisen ”LA”-päätteen nimensä perään saanut joukkue oli avannut kautensa melko heikosti keräten vain yhden voiton ja yhden tasapelin ensimmäisestä yhdeksästä ottelustaan. Ennakkosuosikin viitta aseteltiin siis tukevasti Atleticon harteille.

Näin siitäkin huolimatta, että pelaaja-valmentaja Timo Kinnunen suoritti rotaatiota rankalla kädellä ja tarjosi peliminuutteja useammallekin Atleetille, joilla niitä ei vielä ollut niin kamalasti tällä kaudella. Edellispelin avauskokoonpanosta jäljellä oli lopulta vain kolme pelaajaa ja kokoonpanon ulkopuolelle lepovuoroon jäivät mm. Jani Putkosen, Ville Ruuskan, Janne Hampaalan, Jani Hannulan ja Niko Ruokolaisen kaltaiset Atletico-ikonit. Kolmosen Atletico-debyyttinsä ottelussa teki loukkaantumisten jälkeen paluuta tekevä Miro Rissanen, kapteeninnauha koristi puolestaan Jone Peltosen käsivartta.

Juhannuskiireistä johtuen ottelu pelattiin poikkeuksellisesti jo arkiviikolla ja varattuna olleen Ala-Malmin nurmen sijaan Siltamäen järkyttävän heikkokuntoisella perunapellolla. Aiempina vuosinakin kenttä oli ollut toki yhä huonommassa hapessa, mutta tämänvuotinen tilanne vaikutti jo surkuhupaisalta. Joka tapauksessa kenttä oli molemmille joukkueille yhtä huono ja oletettavasti palveli vierailijaa paremmin kuin Atleetteja.

Ottelun kulku oli alusta saakka varsin selvä. Kenttä haittasi merkittävästi pelinrakentelua, mutta siitäkin huolimatta Atletico esiintyi selvästi dominoivana osapuolena. Syötöt pomppivat melkoisesti ja kumpikin joukkue joutui varmasti tämänkin vuoksi suoraviivaistamaan ratkaisuja, mutta Atleettien fyysisempi ja pallovarmempi ote puri heti ensimmäisen kympin aikana.

Ensimmäiset maalipaikat nähtiin varsin aikaisessa vaiheessa. Toisella minuutilla Pati Purola pääsi laukomaan vasemmalta tulisesti, mutta vailla tulosta. Pari minuuttia myöhemmin Pale Saastamoisen pitkä sivurajaheitto päätyi veskarin ulottumattomiin, mutta Samu Nurmisen veto kilpistyi tyhjästä maalista huolimatta eteen rynnänneeseen lihamuuriin. Tätä seurannut kulmapotkukaan ei tuottanut tulosta, vaikka pallo lipui maaliviivan suuntaisesti ja vain noin puolisen metriä päätyrajasta aina toiselle kulmalipulle saakka.

Montaa minuuttia ei kuitenkaan avausmaaliin kulunut. Ottelun 6. minuutilla pallo nimittäin pelattiin keskialueelta oikeaan laitaan nousseelle Palelle, joka harhautti ensimmäisen vastustajan ja antoi millintarkan keskityksen puolustuslinjaan. Siellä Jasu Peltonen sai päätään juuri tarvittavan verran väliin ja pienellä osumalla muutti hieman pallon lentorataa maalivahdin kannalta väärään suuntaan. Niinpä verkko heilahti ja Atletico johti ansaitusti 1-0.

Toista maalia odoteltiin sitten aina 23. minuutille saakka. Tuolloin Atletico sai yhden lukuisista vastahyökkäyksistään ja oli jälleen tehokas. Jugi Haarala sai pallon keskialueella ja pelasi sen oikea-aikaisesti linjan läpi juosseelle Patille. Tämä hakeutui rankkarialueelle ja harhautti vastaan tulleen maalivahdin vasemmalle. Molari heittäytyi hyökkääjän jalkoihin ja esti selvän maalintekotilanteen. Tuloksena keltainen kortti ja rangaistuspotku. Pati itse asettui laukomaan sitä ja viimeisteli varmasti vasempaan alakulmaan lukemiksi 2-0.

Kolme minuuttia myöhemmin lukemat kasvoivat jälleen, kun kolossaalinen Hena Mattsson linkosi rajaheiton vasemmalta kahden kontulalaispelaajan taakse jonkinlaisella piruetilla kierähtäneelle Akan Okomohille. ”Massan ylipappinakin” tunnettu Akan otti muutamassa metrissä melko kylmänrauhallisesti pallon haltuun, kääntyi ja sijoitti sen maalin oikeaan sivuverkkoon ohi eteen pyrkineen Kontu-veskarin.

Ottelu oli kaiken kaikkiaan varsin hallussa ja kliinisyys maalitilanteissa oli vielä omiaan lannistamaan vierailijaa. Hyvästä tsempistään huolimatta tasoero oli kuitenkin melko merkittävä ja itähelsinkiläiset loivat käytännössä kaikki vähät paikkansa Atletico-puolustuksen hölmöilyistä tai kentän piikkiin menneistä harhasyötöistä keskialueella. Ylärimaa lähemmäksi hekään eivät kuitenkaan päässeet, ja ehkäpä sen viimeisen niitin löi lopulta Jugi, joka pamautti malmilaisten neljännen maalin Palen sivuvaparin ja veskarin melko erikoisen pomputtamisen jälkeen.

Toinen puoliaika oli luonteeltaan hieman erilainen. Atleticon kopissa vallitsi varsin rauhallinen tunnelma ja suurin ”tappamisen meininki” oli kadonnut johdon myötä. Se valitettavasti näkyi myös kentällä, sillä Kontu/LA sai paremmin otetta pelistä ja pystyi myös luomaan muutamia paikkoja; esimerkiksi heti toisen jakson alussa puoliajalla sisään vaihdettu Toni Valido purki pallon viimeisenä miehenä maaliviivalta. Atleticon maalijyvä oli puolestaan kateissa, vaikka juhlia yritettiin jatkaa pelaajavaihtojenkin myötä. Mestojansa tuhlailivat mm. Jugi, Pati ja Samu Nurminen, joista kukin vuorollaan laukoi ohi tai yli maalista.

Ja kun toisessa päässä ei natsannut, käyttivät kontulalaiset ainoan todellisen paikkansa hyväkseen. Muuten mainiosti jälleen kerran pelannut Koopa Kouri möhli pallon kanssa alimpana miehenä ja menetti sen Kontu-pelurille, joka sitten käytti tilaisuutensa hyväkseen ja kavensi 4-1:een ottelun 75. minuutilla.

Keltapaidat eivät jääneet murehtimaan tätä kuitenkaan sen pidempään, vaan kuittasivat takaiskumaalin heti seuraavalla minuutilla. Purkupallo alakerrasta päätyi Patin jalkaan, joka pienellä ulkosyrjävipillään jatkoi sen täyteen juoksuun päässeelle Andy Nurkalle. Tämä painoi puolesta kentästä täysvauhtisen juoksun aina boksin sisään saakka, jossa vielä harhautti maalivahdin oikealle ja sijoitti pallon vasempaan alakulmaan.

Andy korvattiin miltei heti maalinsa jälkeen paremmin topparina tunnetulla Sintti Säynätkarilla, joka lähti hakemaan kauden avausmaaliaan kärkeen. Kauaa siinä ei myöskään mennyt, sillä jo kahden minuutin pelin jälkeen Sintti oli kärkkäänä verottamassa kontulalaispakin ja maalivahdin pallottelua. Pakki pelasi luokattoman hitaan pallon alaspäin molarille, johon Sintti ehti väliin. Hän ohitti veskarin vasemmalta ja pisti pallon pussiin räjäyttäen samalla kiitettävän suurilukuisen kotiyleisön suosionosoituksiin.
Sintti oli vielä lopussa komistaa maalisaraketta kolmella muullakin maalilla, mutta mukana oli hieman huonoakin tuuria. Ensimmäinen tilanne päättyi pallonmenetyksen boksissa, toinen vain aavistuksen yli leijailleeseen vetoon ja kolmas kulmapotkun jälkeisestä puskusta veskarin maagiseen alakulmatorjuntaan. Enempää maaleja ei siis nähty ja loppulukemiksi jäivät 6-1.

Paikkoja oli siis useampaankin maaliin, mutta toisaalta surkea kenttä ja heikko tuuri verottivat tällä kertaa jonkin verran. Vaikka murskajaisia ei nähty, toi ottelu jälleen kerran esille tämänvuotisen Atleticon parhaat puolet. Ratkaisijoita löytyi laajalta rintamalta ja viimeisenä maalin iskenyt Sintti oli jo kauden 17 maalintekijä keltapaidassa. Yhdestä takaiskumaalista huolimatta päästettyjen maalien määräkin pysyi alle yhdessä ottelua kohden tehtyjen noustessa jo yli kolmen ottelukeskiarvoon.

Useampi pelaaja sai siis kaipaamaansa vastuuta ja toisaalta muutama avainpelaaja lepoaikaa ennen ensi viikon lopulla pelattavaa Viikkarit-ottelua. Tuolloin sarjataulukon kakkossijalla maalieronsa turvin keikkuva Atletico kohtaa neljä pistettä edellä olevan Viikingit/2:n kevätkierroksen viimeisessä ottelussa Ala-Malmin nurmella!

Tähtipelaajapisteet

Joonas Peltonen: Uurasti erittäin vahvan 90-minuuttisen kapteeninnauha kädessään. Virheetön ja tasainen ottelu johtavassa roolissa.
Patrick Purola: Maaleja vain yksi, mutta liikettä sitäkin enemmän. Aktiivinen ja aggressiivinen esitys, joka olisi pitänyt palkita useammallakin häkillä.
Antti Säynätkari: Kovis. Vakuuttava peli myös kärjessä, sillä reilu kymmeneen minuuttiin mahtui yksi maali ja kolme muuta paikkaa, joista jokainen olisi voinut upota.