Kolmonen: Atletico Malmi – HDS/Mondial 3-2 (1-2)

kesäkuu 1, 2012

Maalit

0-1 HDS 2’
0-2 HDS 25’
1-2 Jaakko Peltonen (Jani Putkonen) 29’
2-2 Jani Hannula (Jani Lehti) 68’
3-2 Jani Putkonen 90+3’

Avaus (4-2-3-1)

Lauri Nurmi (MV)
Niko Ruokolainen 70’ Pauli Saastamoinen
Henri Mattsson
Panu Paajanen
Joonas Peltonen
Toni Valido 83’ Olli Harmainen
Jani Putkonen (C)
Jaakko Peltonen
Jani Hannula
Antti Nurkka 83′ Riku Seppänen
Jani Lehti 70’ Roni Tran

Muut vaihtopelaajat

Ville-Pekka Liimatainen

Raportti

Edeltävä ottelu Akillesta vastaan oli päättynyt taas tulosten valossa vähintäänkin murheellisesti, eikä kuuden ottelun jälkeen kasassa ollut kuin vasta kuin yksi piste. Niinpä illan ainut virallinen tavoite oli ottaa viimein se avausvoitto lohkon senhetkistä hännänhuippua vastaan. Vierailijaksi Tapanilan tekonurmelle saapui siis HDS/Mondial, joka oli onnistunut rämpimään saman määrän otteluita vielä meitäkin huonommin, ainuttakaan pistettä keräämättä. Ilmeisesti jonkinlaisten diplomaattien hallinnoima ja vahvasti ulkomaalaispitoinen ryhmä oli tuttu toki jo vuosien takaa, mutta tuoreimpana mielessä oli varmasti se kolmen kauden takainen voitto Nelosen piirin pronssiottelussa jännittävän rankkariskaban päätteeksi. Joukkue laskettiin myös tällä kaudella yhdeksi sellaisista porukoista, joiden kustannuksella oli tarkoitus kartuttaa pistepottia.

Illan kamppailuun lähdettiin jälleen varsin hyvällä miehistöllä melko monesta puuttuneesta avausmiehestä huolimatta. Ehdottomista avauksen jätkistä poissa olivat mm. Niko Lempinen, Timo Kinnunen, Ville Ruuska ja Antti Säynätkari. Maalilla vartioi Akilles-pelin tyyliin Kutosdivarin Akatemiastamme lainattu Lauri ”Nupe” Nurmi.

Ottelu sai kaikkea muuta kuin helpon alun, sillä pallo saatiin kaivaa maalistamme jo pelin 2. minuutilla. HDS-peluri pääsi pujottelemaan keskialueelta useammankin keskikenttämiehemme ohi ja lapikkaasta lähtenyt pallo meni omituisten kimpoilujen jälkeen myös linjastamme läpi. Vierailijoiden hyökkääjä ehti siihen myös ensimmäisenä ja viimeisteli varmasti yksinläpi-tilanteesta. Painajaismaisen alun jälkeen peli hieman tasoittui ja vastustajakin ”yritti rauhoittaa” sitä mm. makoilemalla maassa erilaisten loukkaantumisten seurauksena muutamaankin otteeseen. Toisessa päässä nähtiin puolestaan muutama varsin herkullinen paikka, joista pääarkkitehtina vastasi Jaakko ”Taistelu-Jaska” Peltonen. Hän pääsi kokeilemaan laukaustaan muutamaan otteeseen, valitettavasti kuitenkin laihoin tuloksin.

Jos HDS:n avausmaali oli syntynyt heidän ensimmäisestä varsinaisesta paikastaan, syntyi toinen käytännössä siitä seuraavasta, kun noin 25 minuuttia oli pelattu. Hieman paitsiolta haiskahtanut tilanne päättyi siihen, että vierailijoiden oikealle laiturille pelattiin pallo laitaan ja hän puolestaan heitti täysin epäonnistuneen keskityksen maalille. Etutolpalle vastaan tullut Nupe sai kuitenkin katsella, kun pallo leijailikin aidan yllä olevan verkon sijaan aivan tolpan juuresta maalin sisällä olevaan sivuverkkoon. Onnenkantamoinen vei vierailijat jo 0-2-johtoon.

Ratkaisevalta tuntunut johtomaali ei kuitenkaan tappanut Atleettien pelihaluja, vaan jo neljä minuuttia myöhemmin tapahtui toisessa päässä. Muutaman ottelun jälkeen paluun kokoonpanoon tehnyt Japu Putkonen hassutti vastustajaa vasemmalla laidalla, ajoi boksiin ja pelasi pallon oikeaoppisesti matalana takaviistoon Jasulle. Hän niittasi sen puolestaan vastustajan kautta maaliin, vaikka vierailijan peluri koettikin pysäyttää palloa epäurheilijamaisesti kädellään.

Kuusi minuuttia myöhemmin Japu oli päästä maalivahdin kanssa vastakkain Nanin keskityksestä, mutta käsittämättömästi jo kolmatta peräkkäistä kotiotteluamme viheltänyt päätuomari vislasi tilanteesta kuitenkin rikkeen. Toisessa päässä taas nähtiin tilanteita lähinnä puolustuspään virheiden seurauksena. Puolustajillemme sattui muutenkin hieman normaalia enemmän erilaisia kämmejä, ja esim. 40 minuutilla pallonmenetyksien seurauksena vihu pääsi ensin puolittain läpi ja heti seuraavasta tilanteesta pallo miltei leijaili roikkuna maaliin. Molemmat tilanteet päättyivät kuitenkin Nupen torjuntoihin.

Toinen jakso käynnistyi siis 1-2-lukemissa, mutta jälleen kerran vierailija oli terävämpi puoliajan alkuvaiheilla. 48. minuutilla HDS meinasi jo ratkaista ottelun toistamiseen onnenkantamoisella, mutta miltei puolesta kentästä lähtenyt roikku pysähtyi kuitenkin hieman turhan vastassa olleen, mutta maaliviivalle nyrkkeilemään ennättäneen Nupen rystysiin itse maalivahdin sinkoutuessa verkkoon. Myös tasoitus oli lähellä, kun Rudi Ruuskaa oikealla tuurannut Jone Peltonen lähetti 51. minuutilla korkean kaaripallon linjan taakse juosseelle Japulle. Tämä ei kuitenkaan aivan saanut palloa haltuunsa ja erittäin hyvältä näyttänyt tilanne kuivui kasaan. Noin kymmenen minuuttia myöhemmin taas Niko keskitti vasemmalta ja Kuula laukoi, mutta kuitenkin veskaria päin.

Kovin pitkään tasoitusta ei tarvinnut silti enää odotella. 68. minuutilla Don Valido antoi jälleen yhden vaarallisen keskityksen, energisesti hyökkäyspäässä liikkunut Jani ”Kuula” Lehti räimi puolustajan estelyistä huolimatta pallon eteenpäin vitosen boksin kulmalle, jonne ensimmäisenä ehti Nani. Pippomaisesti tilanteen haastanut laituri ei erehtynyt tällä kertaa, vaan tasoitti ottelun lukemiin 2-2.
Heti maalin jälkeen olikin sitten takaisku jälleen lähellä. HDS:n peluri pääsi jälleen karkaamaan puolustuslinjastamme, eteni jo kohti vastaan tullutta Nupea, joka kuitenkin veti pidemmän korren. Pallo päätyi torjunnan jälkeen boksin toiselle kulmaukselle, jota kohden myös Nupe pyrki. Niinpä maali oli hetken aikaa tyhjillään, kunnes puolustus ehti uhrautuvasti hätiin. HDS sai vielä laukauksen aikaan, mutta se pysähtyi onneksemme omiin pelureihimme.

Lopun viimeistä parikymmenminuuttista kuvasti silti lähinnä päätön hurlumhej-palloilu, jonka seurauksena puolittaisia paikkoja syntyi tasaisesti kummassakin päässä. Andy laukoi vain aavistuksen vasemman tolpan ohi hyvän sisäänajon seurauksena, eikä HDS:kään rehellisyyden nimissä ollut kaukana johtomaalista. Keskialueen liike väheni jostain syystä vaihdoistamme huolimatta, eikä pakka pysynyt niin tiiviinä kuin olisi tarvinnut. Sama ilmiö näkyi tosin myös vastustajan pelissä.

Niinpä takaiskua sai pelätä loppuun saakka ja toisaalta toivoa sitä ratkaisevaa voittomaalia. Jälkimmäinen skenaario lopulta myös toteutui, kerrankin nimenomaan vastustajan päässä. Pelikellon mukaan oli pelattu jo kolmatta lisäaikaminuuttia, kun Japu Putkonen sai pallon hieman keskialueen yläpuolella omalla laidallaan. Hän teki taidokkaan käännöksen ja otti räjähtävän spurtin eteenpäin. Laitakiiturimme eteni aina boksiin saakka, jossa lähti laukaus. Varsin onnistuneelta vaikuttanut veto otti lopulta kimmokkeen vastustajan topparista ja painui tämän kautta sisään ohi muuten varsin hyvin pelanneen veskarin. Siitähän se riemu sitten repesi, kun malmilaisryhmä nousi lopulta kahden maalin takaa-ajoasemasta voittoon ja saavutti siten ne kovin kaipaamansa kolme pistettä!

Tuloksellisesti peli oli siis parasta mahdollista tällä kaudella, vaikka rehellisesti sanottuna pelaaminen jätti vielä paljon toivottavaa. Puolustuksessa sattui paljon turhia virheitä, eikä hyökkäyspelaaminenkaan ollut kolmesta hienosta maalista huolimatta parasta mahdollista. Kahden maalin takaa-ajoasemasta nousu tyydytti kuitenkin ainakin allekirjoittaneen mieltä, vaikka todellisuudessa ottelu olisi näiden tapahtumien jälkeen voinut kääntyä oikeastaan kummalle tahansa joukkueista. Tällä kertaa Atletico oli kuitenkin onnekkaampi, mikä näiden epäonnisten sattumusten jälkeen on tietysti kovin piristävää. Voitto tarjosi myös siltä kantilta paremmat lähtökohdat seuraavana aamuna pelattavaan Regions’ Cupin 3. kierroksen otteluun FC ALPC:tä vastaan.

Tähtipelaajapisteet

Jani Putkonen: Japu ei ollut ehkä kauden avausotteluissa omalla viime kauden tasollaan, mutta nyt rytmi alkaa pikkuhiljaa löytyä. Tärkeä ratkaisumaali sekä hieno alustus kavennusosumaan.
Jaakko Peltonen: Tasoitti pelin ja oli muutenkin vaarallinen hyökkäyspäässä.
Jani Lehti: Kärkiosastomme vaarallisin osanen tällä hetkellä. Jälleen kerran hyvää ja energistä liikettä sekä pääosin fiksuja, helppoja ratkaisuja.