Kolmonen: AC Vantaa – Atletico Malmi 1-0 (0-0)

toukokuu 17, 2012

Maalit

0-1 Marko Johansson 52’

Avaus (4-2-3-1)

Niko Lempinen (MV)
Henri Mattsson 62’ Juho Launonen
Antti Säynätkari
Joonas Peltonen
Ville Ruuska
Timo Kinnunen (C)
Toni Valido 62’ Roni Tran
Jani Hannula
Jaakko Peltonen 86’ Olli Harmainen
Antti Nurkka 73’ Mikko Kouri
Jani Lehti 86’ Riku Seppänen

Muut vaihtopelaajat

Lauri Nurmi (MV)

Raportti

Atleticon orastava voitottomien otteluiden putki oli jatkunut viikonloppuna melko hengettömällä esityksellä FC Espoo / Akatemiaa vastaan. Kopissa pelin jälkeen oli kuitenkin jo päätetty, ettei tästä olisi kuin yksi tie – ylöspäin. Niinpä otteluun ennakolta lohkon kärkipäähän veikattua AC Vantaata vastaan lähdettiin kirkastamaan malmilaista kunniaa ja hankkimaan niitä säilymisen kannalta kriittisiä pisteitä. Vastus oli jo ennakolta tuttu, sillä olivathan he esiintyneet viime kauden Kolmosessa vähintään erinomaisesti hankkien lopulta myös menolipun Kakkoseen. Erinäiset urheilullisesti harmilliset kabinettipäätökset nostivat kuitenkin PK-35/VJS:n heidän sijaansa ja antoivat vantaalaiselle höntsäjoukkueelle oikeuden kiusata heikompiaan Kolmosessa myös kaudella 2012.

Illan ottelu oli siltäkin kantilta merkittävä, että peli saatiin siirrettyä kotijoukkueen pyynnöstä Myyrmäen hiekalta Vapaalanaukean nurmelle. Kokoonpanokin näytti melko hyvältä, sillä runkomiehistä poissa olivat ainoastaan nilkkavaivaa yhä poteva Niko Ruokolainen sekä työkiireistä kärsineet Jani Putkonen ja Panu Paajanen. Vaihdostakin oli siis tarjolla voimaa tarvittaessa.

Ottelu alkoi melko samanlaiseen tapaan kuin kauden avauskamppailukin Käpylän Palloa vastaan. Atletico luovutti suosiolla hallinnan vantaalaisille, jotka osoittautuivat heti alusta saakka pelimiehiksi. Joukkueen pelaamisesta näki, että he olivat hankkineet kannuksensa korkeammillakin sarjatasoilla, mutta toisaalta osasivat pelata varsin hyvin myös joukkueena. Niinpä ensimmäiset kymmenen minuuttia mentiin pitkälti sillä kaavalla, että kotijoukkue piti palloa ja Atletico pyrki ryhmittymään hyviin puolustusasemiin hyödyntäen vastahyökkäyksiä silloin kun niihin paikka tuli.

Tämä myös näytti toimivan varsin hyvin. Shakkipaidat saivat ensimmäisellä jaksolla varsin harvakseltaan tekopaikkoja, vaikka pallonhallinta pysyikin korkeana. Ensimmäinen tilanne syntyi noin 10. minuutilla, kun AC Vantaa sai sivuvaparin oikealta. Vantaalaiset pääsivät vielä ensimmäisenä palloon, mutta Lepa Lempinen venyi maalillaan. Myös jatkoveto blokattiin ja saatiin purettua kauemmaksi maalista. Muutamia minuutteja myöhemmin nähtiin Atleticon ensimmäinen kunnollinen tilanne, kun Nani Hannula prässäsi hyvin ylhäällä. Pallo roiskaistiin suoraan Andy Nurkalle, joka keskitti pelivälineen luukulle Jani Lehdelle. Tämä otti pallon haltuun ja pudotti alle hiipineelle Nanille. Nanin laukaus jäi kuitenkin heppoiseksi ja päätyi veskarin syliin.

Myös muutamia muita tilanteita nähtiin, mutta varsinaisiksi maalipaikoiksi ne eivät kuitenkaan realisoituneet. AC Vantaa taas oli alati vaarallinen, mutta tuntui jäätyvän kerta toisensa jälkeen lähelle boksia päästyään. Myös keskitykset olivat hyviä, mutta maalinteko ei niinkään. Muun muassa muutamaa minuuttia ennen puoliaikaa oli parikin vaarallista tilannetta, jotka paremmalla viimeistelyllä olisivat voineet viedä kotijoukkueen johtoon. Ensiksi oikea linkki hassutti kaksi pelaajaamme vasemmalle, ohitti nämä ja keskitti hyvin takatolpalle, mutta pusku päätyi kuitenkin ohi. Noin minuuttia myöhemmin he saivat sivuvaparin samoilta kulmilta. Jälleen keskitys takatolpalle, jossa myös oli kaveri vapaana, mutta pallo päätyi kuitenkin hänen polvestaan maaliviivan editse päätyrajan yli. Tauolle mentiin lopulta kohtalaisen tyydyttävissä 0-0-lukemissa.

Toinen puoliaika käynnistyi vähän vauhdikkaammissa merkeissä ja avasi ehkä peliä molemmanpuolin. Suurin syy tähän oli varmasti avausmaali, jonka AC Vantaa viimeisteli harmiksemme ottelun 52. minuutilla. Johto-osuma tuli sinällään hieman hölmöllä tavalla, että vantaalaiset keskittivät kohtalaisen vaarattomanoloisesti vasemmalta, mutta pallo leijaili kuitenkin takavitoselle täysin vapaaksi unohtuneelle kaverille. Täydellisen merkkausvirheen vuoksi vihulla oli aikaa ottaa pallo haltuun ja sijoittaa se löysällä laukauksella maaliin. Lukemat siis 0-1.

Jos jotain hyvää tuosta maalista hakee, niin se avasi ainakin molempien joukkueiden peliä. Atletico oli nyt pakotettu hakemaan tasoitusta ja saikin pikkuhiljaa peliä paremmin haltuunsa. AC Vantaa toki hallitsi vielä enemmälti, mutta tarjosi kuitenkin Atleticollekin muutamia maalipaikkoja. Toisaalta myös ”kotkat” olivat lähellä ratkaista ottelun täysin, kun noin neljä minuuttia avausmaalin jälkeen shakkipaidat hyökkäsivät vasemmalta, linkki ajoi Rudi Ruuskan ohi päätyyn ja pelasi pallon mainiosti takaviistoon. Sijoituksen ja syötön välimaastoon jäänyt laukaus päätyi takatolpalle, josta vantaalaiset pääsivät vielä yrittämään viimeistelyä, mutta Jone Peltonen venyi kuitenkin väliin.

58. minuutilla nähtiin puolestaan Atleticon ehkä koko ottelun paras maalipaikka. Upean keskustassa tapahtuneen syöttökuvion päätteeksi Timo Kinnunen laittoi juuri oikea-aikaisen juoksun tehneen Nanin läpi, joka pääsikin nokitusten veskarin kanssa, mutta ajautui lopulta alati pienenevään kulmaan oikealle. Niinpä alakulmaa kohden lähtenyt, ja veskarin oikeaoppisesti ohittanut, laukaus meni lopulta sivuverkkoon.

Atletico nosti pakettia yhä enemmän ylöspäin ja vaihtoi taktiikkaakin pelaajavaihtojen myötä entistä hyökkäävämmäksi, mutta sekään ei lopulta tuottanut toivottua tulosta. Lähimmäksi pääsi lopulta Roni Tran, jonka yritteliäs, mutta erittäin lähelle tasoitusta päätynyt, roikkunosto noin 30 metristä päätyi lopulta hiuksenhienosti maalin ylitse, vaikka vaihtopenkille näytti jo hieman siltä, että pallo olisi leijaillut maaliin.

Tämän lähemmäksi Atleetit eivät kuitenkaan enää päässeet, vaan pisteet jäivät kaiketi ihan ansaitustikin kotijoukkueelle. Keltapaidat taistelivat kyllä hyvin ja kurinalaisesti, mutta tällä kertaa joukkuetta ei valitettavasti palkittu pisteillä. Hyökkäyspäästä puuttui taas kerran se viimeinen silaus, eikä maalitilanteita luotu yksinkertaisesti riittävästi. Ottelu kuitenkin näytti sen, että paremmalla tuurilla Atletico olisi jälleen kerran voinut haastaa lohkojohtajan ja hakea jopa täydet pisteet. Nyt ei auta muuta kuin lopettaa jossittelut ja keskittyä pariin seuraavaan otteluun, joissa Tapanilan tekonurmella tulee peräkkäisinä perjantaina vastaan kaksi putoamistaiston ”pääkilpailijaamme”, Porvoon Akilles ja HDS/Mondial.

Tähtipelaajapisteet

Niko Lempinen: Yhtään häikäisevää suoritusta ei tässä pelissä nähty, joten kolme tähteä menee jälleen kerran tasaisen varmasti suorittaneelle Lepalle, joka venyi muutamaan otteeseen mainiosti pallon eteen ja pelasti meidät isommilta takaiskuilta.
Jani Lehti: Hyökkääjä elää useimmiten maaleista, mutta Kuula osoitti kuitenkin poikkeuksellisen hyvää työmoraalia ja pelasi muutenkin kelpo ottelun.
Antti Säynätkari: Ei mikään täydellinen peli, mutta tällä hetkellä ottelusta toiseen puolustuslinjan kovin luu ja toppariosastomme eliittiä.