SAPA – Atletico Malmi 2-2 (1-0)

syyskuu 17, 2010

Atletico Malmin kärkijoukkueiden haastaminen jatkui perjantaina Kumpulassa, kun vastaan maleksi sarjassa neljäntenä lymyilevä SAPA. Edellisviikon kirvelevä kotitappio oli unohdettu ja katseet siirretty tulevaan otteluun. Silmukka atleettilauman ympärillä oli pikkuhiljaa alkanut kiristyä ja tällä kertaa nolla pistettä kotiin tuomisina ei ollut vaihtoehto. Vesirajan yläpuolelle olisi pikkuhiljaa päästävä. Rakkautta ja seksiä tihkuvalla atleettiryhmällä oli varmasti myös tuoreessa muistissa joukkueiden edellinen kohtaaminen, joka päättyi sanalla sanoen vittumaiseen 1-1-tasuriin vieraiden runnottua maalinsa lisäajalla atleettiverkkoon. Panosta ja tunnetta ottelussa tulisi ainakin näin lähtökohtaisesti olemaan runsaasti.

Avaus (4-1-3-2):

Eki (MV) ; Sintti (> Kuula 82′), Hena (v), Panu, Rubale (> Kunttu 86′) ; Timo (v) ; Japu (> Nani 34′), Leego (C), Andy (v) ; Koopa, Ossi (> Roni 42′)

(vaihdossa Jasu, Jone, Kunttu, Kuula, Lepa, Nani ja Roni)

Ottelu Kumpulan pienehköllä nurmikentällä käynnistyi verkkaisesti. Osasyy tähän oli varmasti luontoäidillä, joka oli rankaissut Kumpulanlaaksoa rankkasateella juuri ennen ottelun alkua. Varmasti tästä johtuen ottelun ensimmäisen kymmenen minuutin aikana ei kumpikaan joukkue esittänyt juurikaan mitään sellaista, mikä olisi edes enää seuraavana päivänä muistamisen arvoista. Palloa pyöriteltiin keskialueella ja molempien joukkueiden hyökkäyssuunnan syötöt valuivat järjestelmällisesti yli päädyistä ja sivurajoista, tai pysähtyivät vaihtoehtoehtoisesti kentällä olleisiin vesilätäköihin.

Tämän kymmenen minuutin pituisen esileikin jälkeen SAPA alkoi ottaa kenttätapahtumia haltuunsa. Joukkue esiintyi aavistuksen terävämpänä kuin uneliaat Atleetit ja onnistui varsinkin oikealta laidaltaan tekemään vaarallisia nousuja. Nämä nousut päättyivät onneksi viimeistään Ekin hyppysiin. 17. minuutilla SAPA sai ensimmäisen kulmansa ja avausmaali olisikin varmasti nähnyt päivänvalon, ellei atleettipuolustus olisi siivonnut palloa pois maaliviivalta. Tilannetta seuranneesta atleettihyökkäyksestä saatiinkin sitten ensimmäinen kunnollinen malmilaispaikka Timon nostettua keskialueelta pallon Koopalle, joka boksin reunalla esitteli koopamaista taitoaan ottamalla pallon kauniisti alas ja laukomalla napakasti kohti SAPA-maalin alanurkkaa. Isäntien maalivahti oli kuitenkin hereillä ja onnistui torjumaan laukauksen kulmaksi.

Atleticon ensimmäistä kulmaa seurasi isäntien nopea vastahyökkäys, joka valitettavasti päättyi maaliin. SAPAn vasen laituri, Atleticon oma kasvatti (!) Pauli Laiho onnistui murtautumaan läpi laidaltaan ja tarjoilemaan napakan keskityksen luukulle, josta vihreä kärkimies onnistui siirtämään pallon vaivattomasti maaliin.

Johto-osuman jälkeen savannalaisryhmä lamaantui jostain syystä aivan täysin ja ote alkoi pikkuhiljaa siirtyä Atleticolle. Syötöt alkoivat napsua omille ja muutama vaarallinen tilannekin nähtiin. Maaliin asti nämä tilanteet eivät kuitenkaan valitettavasti johtaneet. Atleticon kymmenen minuutin hallinnan jälkeen ote siirtyi jälleen kotijoukkueelle, joka jakson loppuun onnistui luomaan muutamia tiukkoja tilanteita malmilaismaalille. Verkko ei kuitenkaan enää soinut ja tauolle siirryttiin kotijoukkueen niukkaakin niukemmassa 1-0-johdossa.

Toiselle puoliajalle marssi täysin uudestisyntynyt atleettiryhmä. Kusipaitojen päättäväisyys ja peräänantamattomuus sai savannalaislauman näyttämään lähinnä munattomalta curlingporukalta. Ensimmäisen puoliajan lopulla sisään tulleet Nani ja Roni toivat hyökkäyspäähän uutta energiaa ja paikkoja onnistuttiin luomaan molemmilta laidoilta. Toisen puoliajan ensimmäisen kymmenen minuutin aikana Atletico sai neljä kulmaa ja vain SAPA-puolustuksen hyvä onni esti tasoitusosuman syntymisen. Lähimmäksi pääsi Nani, joka päätti kokeilla yläriman kestävyyttä.

Atleticon painostus jatkui ja SAPA vetäytyi yhä enemmän kuoreensa. Turhautunut kotijoukkue alkoi pelivireen kadottua myös keskittymää hieman liikaa koiruuksiin. Tästä esimerkkinä Ronin täydellinen jyrääminen keskialueella sellaisin ottein, jotka eivät olisi olleet sallittuja minkään allekirjoittaneen tietämän urheilulajin puitteissa. Ehkä tästä sisuuntuneena Roni päättikin toimittaa pallon SAPAn maaliin vajaata viittä minuuttia myöhemmin. Tilannetta edelsi eurogoalmainen sommitelma, jossa Panu nosti keskiympyrästä pallon oikealla laidalla villettäneelle Andylle, joka keskitti pelivälineen suoraan takatolpalle hiipineelle Ronille. Roni kiitti ja puski pallon yläriman kautta sisään. Tässä vaiheessa peliä oli käyty 65 minuuttia, eikä pallo ollut käytännössä käynyt kertaakaan Atleticon kenttäpuoliskolla toisella puoliajalla.

Kymmenen minuuttia myöhemmin atleettilauma sai maistaa pettymyksen katkeraa banaania, kun SAPA siirtyi 2-1-johtoon käytännössä katsoen toisen puoliajan ainoasta paikastaan. Pallo pelattiin tyylikkäästi toppareiden välistä kärkimiehelle, joka nosti pallon ykkösellä takakulmaan yli vastaan tulleen Ekin. Maali oli toki hieno, mutta kenttätapahtumiin nähden huutava vääryys.

Koko joukkueella oli tiedossa, että tappio ei ollut vaihtoehto ja näin ollen peliä alettiinkin nostaa rohkeasti ylöspäin. Vaikka joukkue pelasi veitsi kurkulla, ei Atleettien otteissa ollut havaittavissa minkäänlaista höntyilyä tai hermoilua. Joukkue rakensi kärsivällisesti tilanteita, eikä sortunut suomifutiksen tavaramerkkiin eli ”kukkupalloihin”. Tiukka rynnistys tuotti tulosta 83. minuutilla, kun Roni kulman jälkitilanteesta pelasi pallon lähes päätyrajalta boksin reunalle nousseelle Henalle. Hena veti vipuun laukausta peittämään tulleen sapalaisen ja tykitti oikeallaan pallon raa’asti ylänurkkaan: 2-2.

Viimeisen vajaan kymmenminuuttisen aikana Atletico painoi päälle kuin tapulilainen raiskaaja, mutta pisteitä jäi kouraan lopulta vain yksi kappaletta. Pettymys paistoi jokaisen Atleetin silmiltä ja savannan pojat tuskin tajusivatkaan kuinka onnekkaita olivat saadessaan edes yhden pisteen jäämään Kumpulanlaaksoon.

Pelejä on tällä kaudella jäljellä vielä kolme kappaletta. Jos ei tämä peli vielä ollut absoluuttinen ”pakkovoitto”, niin seuraava peli on sitä ehdottomasti, kun perjantaina vastaan astelee pahamaineinen EBK.

Ottelun tähtipelaajapisteet:
3    –     Trong Tran: Ei välttämättä häikäissyt pelillisesti, mutta 1+1 tällaisessa pelissä on kolmen tähden arvoinen suoritus.
2    –     Mikko Kouri: Malmin Sheriffi rymisteli jälleen totuttuun tapaan vastustajan selustassa aiheuttaen puolustajille päänvaivaa. Vain huono tuuri piti maalisaldon nollassa.
1    –     Henri Mattsson: Ei kaikkein terävimmillään tänään, mutta hoiti upealla laukauksellaan Atleticolle elintärkeän pisteen.