Atletico Malmi – EsPa 2-0 (1-0)

Atletico Malmi lähti kauden kuudenneksi viimeiseen otteluun jälleen kerran ainoastaan kolme pistettä mielessä, sillä edellisottelun voitokkaasta esityksestä huolimatta sarjasijoitus oli kaikkea muuta kuin tyydyttävä ja pahimmat kilpakumppanit yhä joitakin pisteitä edellä. Edellisviikkoinen HPS-peli jätti kuitenkin hyvän fiiliksen ja sopivan odottavaisen mielialan tulevan illan kamppailua kohtaan, eikä kotijoukkue lähtenyt missään nimessä nöyristelemään espoolaisen vierailijan edessä. Toisen sarjassa majaileva EsPa oli kevätkierroksella peitonnut krapulasta ja runsaista poissaoloista kärsineen Atleetti-lauman aiheuttaen tälle Kolmosen historian ensimmäisen tappion. HPS-voitto ja loppukauden kantavaksi teemaksi asetettu Rakkaus olivat kuitenkin sellaisia rakennuspalasia, joiden päälle kolmen pisteen unelman pystyi tukevasti kasaamaan.

Jos edellisen keskinäisen ottelun alla murehdittiin kokoonpanoa, oli tällä kertaa tarjolla melkoisen väkivahva rosteri edellisen HPS-ottelun tapaan. Avaus säilyi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samana ja myös penkille saatiin muutama uusvanha peluri lisää. Alfin laina joukkueessamme päättyi edelliseen otteluun ja hänet avauksessa korvasi Ossi. Maalilla puolestaan aloitti loukkaantuneen Lepan sijaan jo viime pelissä lopun pelannut Eki. Lisäksi penkillä istuivat pidemmältä lomareissulta palannut Jasu sekä loukkaantumisen vuoksi useamman pelin väliin jättänyt Panu. Nimilista oli siis vähintäänkin vakuuttava.

Avaus (4-1-3-2):

Eki (MV) ; Ile, Hena, Make, Rubale ; Timo ; Nani (> Japu 63′), Leego (C), Andy (> Kuula 78′) ; Ossi (v, > Kunttu 78′), Koopa (> Jasu 90′)

(vaihdossa Japu, Jasu, Kunttu, Kuula, Mäksä ja Panu)

Itse ottelu käytiin Tapanilan tuulisella ja myrskyisellä nurmella, jonne osa espoolaisista vierailijoistakin saapui vasta ottelun alkaessa. Varhainen aloitusaika ja syksyinen sää yhdistettynä kentän sijaintiin ja kuntoon eivät varmasti olleet niitä kaikista motivoivimpia tekijöitä EsPa-leirissä. Niin vain he kuitenkin olivat paremmalla jalalla liikkeellä, eikä hallitsevammasta osapuolesta ollut kamalasti epäselvyyttä. Pallo kävi ensimmäistä kertaa Atletico-maalissakin noin 4 minuutin kohdalla, mutta tämä tuomittiin ansaitusti paitsioksi. EsPa liikutti kokonaisuudessaan palloa paremmin ja äijätkin liikkuivat sitä mukaa, vaikka maalipaikat jäivätkin lopulta melko vähiin. Toisessa päässä ratkaisua haettiin HPS-ottelun tapaan astetta suoraviivaisemmin keinoin ja tyylistä välittämättä. Koko joukkueen puolustuspeli ja kurinalainen suorittaminen olivat tällä kertaa valttia, eivätkä kusipaidat lopulta olleet erityisen kovassa paineessa.

Ottelun 11. minuutilla oli maali jo äärimmäisen lähellä, kun Ile antoi kulman oikealta suoraan takatolpalle. Hena onnistui kuitenkin puskemaan matalalle tulleen pallon maalista poispäin. Noin 5 minuuttia myöhemmin sai malmilaisryhmä oikeastaan vasta ottelun toinen varsinainen paikkansa ja käytti sen heti hyväkseen; Ile keskitti vasemmalta laidaltaan ristipallon oikeaan päätyyn, jossa Koopa pienen vetokulman vuoksi päätyi tiputtamaan sen alaspäin. Takaa rynni puolestaan Leego, joka laukoi pallon suoraan ykkösellä maalivahdin ohitse. Niinpä lukemat olivatkin yllättäen 1-0 vierasjoukkueen pienestä painostuksesta huolimatta.

EsPan paras paikka nähtiin puolestaan 27. peliminuutilla. Kaveri pääsi vasemmalta läpi, mutta onnistui sijoittamaan pallon erinomaisesta paikasta huolimatta takaa ohitse. Toisessa päässä Koopa taas oli syöttää jo illan toisen maalinsa, kun hän laittoi matalan passin oikealta luukulle, mutta Nani juoksi pallosta ohitse. Tuolloin ottelua oli pelattu noin 39 minuuttia. Enempää maaleja ei sitten ensimmäisellä jaksolla nähtykään.

Toinen puoliaika jatkui hieman edellisenkaltaisena. Myötätuuli ja parempi taistelumoraali alkoivat kuitenkin näkyä pikkuhiljaa Atletico-leirissä ja hallinta siirtyi aavistuksen kotijoukkueelle. EsPa syötteli ja liikkui edelleen laadukkaasti, mutta heidän läpisyötöt ja muut ratkaisunsa olivat useimmiten mielikuvituksettomia. Oikeastaan vain puolustuspäässä pelannut ja ”Bongomaniksi” ristitty tummahipiäinen kaveri aiheutti allekirjoittaneessa pienoisia sydämentykytyksiä pallon saadessaan. Keltapaidat taas pyrkivät viemään tilan ja ajan pois niin, ettei osalle topparikalustosta tainnut ilmeisesti tulla edes hiki toisella jaksolla.

Toisen jakson parhaat paikat nähtiin siinä 60 minuutin tietämillä. Ensiksi Andy keskitti oikealta ja Nani puski pallon hieman huonosta asennosta tolpan ulkoreunaan. 64. minuutin kohdalla Andy oli jälleen asialla ja tällä kertaa Koopa puski pallon etutolpalta noin puoli metriä maalin ohitse. Vain paria minuuttia myöhemmin nähtiin puolestaan illan erikoisin suoritus. Paikoin hieman huonommalla tarkkuudella palloja avannut Eki potkaisi käsistään keskialueelle aivan järjettömän korkean ja pitkän kaaripallon, joka pomppasi puolustajien ylitse, ja jonka maalivahtikin arvioi totaalisesti väärin. Niinpä hän sai vain vaivoin kätensä väliin maaliviivalla, mutta sekään eri riittänyt, vaan Koopa kävi niittaamassa riparin ensimmäisellä kosketuksellaan oikeaan yläkulmaan. Harmillista, ettei kukaan tainnut tallentaa kyseistä maalia, sillä siinä olisi taatusti ollut potentiaalia jonkinlaiseksi Youtube-klassikoksi.

Ottelu kuitenkin jatkui ja maali nosti entisestään Atleettien itseluottamusta. Edellisistä otteluista oppineena johtoasemassa osattiin myös olla tarkkana muutamien ensimmäisten minuuttien ajan, eikä takaiskuja tällä kertaa onneksi nähty. HPS-pelin tapaan esitys pysyi lisäksi melko ehjänä loppuun saakka, enkä missään vaiheessa varsinaisesti joutunut jännittämään keltapaitojen tasapelin tai tappion puolesta. Vaikka pallo pelattiin Ekin ohi kertaalleen ja EsPa sai muutamia puolittaisia paikkoja, pelasti melko varmasti pelannut puolustuksemme myös ne tilanteet. Vaihdot toivat lisäksi mukavaa säpinää, eikä taisteluinto ja draivi lopahtaneet missään vaiheessa ottelua. Niinpä loppulukemiksi kirjattiin ansaitut 2-0 kotijoukkueen hyväksi.

Tuloksena siis Atletico Malmille kolme pistettä ja jo toinen arvokas päänahka viikon sisään. EsPa antoi mainion vastuksen, mutta Atleettien suoraviivainen ja tehokas peli toivat tälläkin kertaa täyden pistesaaliin. Puolustus toimi erinomaisesti ja koko joukkue teki kurinalaista ja pyyteetöntä duunia kumpaankin suuntaan. EsPa oli aluksi hallitsevampi osapuoli, mutta ottelun edetessä puntit tasoittuivat ja Atletico käytti vain yksinkertaisesti paikkansa tehokkaammin hyväksi. Kauneuspisteitä ei tälläkään kertaa jaettu, vaan rakkaus voitti ja sarjataulukko näyttää taas aavistuksen paremmalta ennen seuraavan viikon TiPS-ottelua. Tuolloin vastaan asettuu siis lohkon keulilla roikkuva nousijajoukkue, joka saa taatusti vastaansa nälkäisen ja innokkaan Atleetti-lauman.

Ottelun tähtipelaajapisteet:
3    –     Mikko Kouri: Malmin Sheriffi onnistui jälleen ja oli mukana kummassakin maalissa. Lisäksi paljon arvokasta duunia ja karvaustyöskentelyä, joka pisti espoolaisten pakkiosaton ahtaalle.
2    –     Erkki Hyttinen: Hieno syöttö ratkaisevaan 2-0-maaliin. Lisäksi Eki pelasi muutenkin maalillaan varmasti ja keräsi kopissa ottelun jälkeen ehkä isoimman huomion.
1    –     Marko Ruokolainen: Maken esitys ei ollut mitenkään silmiinpistävä, mutta ei voi olla sattumaa, että joukkue ei ole päästänyt vielä yhtään maalia näiden kahden viimeisen pelin aikana silloin kun Make on ollut johtamassa puolustuslinjaa. Rauhoittaa ja vahvistaa ehdottomasti joukkueen puolustuspelaamista.