Pöxyt – Atletico Malmi 2-1 (1-1)

elokuu 13, 2010

Ykköslohkon jumbofinaalista tuli hienosti eurocup-henkinen tuplakohtaaminen, kun keväältä siirretty Atleticon vierasmatsi Pöxyjä vastaan sattui osumaan kalenterissa viikon sisälle joukkueiden toisesta ottelusta. Atleticon kannalta pahaksi onneksi koillisessa joitakin kertoja vuodessa iskevä luonnonmullistus, ”kokoonpanotsunami”, vyöryi joukkuen yli juuri ottelun alla, ja Espoon reissulle sonnustautui vain lopulta 15 pelaajaa, joiden joukossa yksi ainoa laitapakki, Rubale. Vakionimiä oli poissa todella iso liuta, joten tuoreessa makeshift-ryhmityksessä mm. toisena laitapakkina hääri Jone.

Avaus (4-1-3-2):

Eki (MV) ; Rubale, Timo (v), Mäksä, Jone (v) ; Leego (C, v) ; Kuula (> Japu 41′), Roni, Koopa ; Ossi (v, > Zimei 80′), Alf

(vaihdossa Japu, Lepa, Riku ja Zimei)

Nummelan reissulta oli ilmeisesti opittu jotain, sillä tällä kertaa ottelun alku oli Atleeteilta suorastaan mainio. Pallo kulki iloisesti pääasiassa maata pitkin ja Pöxyt oli tällaisen ihmeen edessä täysin aseeton. Kymmenennellä minuutilla Leego toi palloa keskeltä ja vapautti ovelalla nostolla Koopan paikkaan boksin oikealla puolella. Sheriffin matala veto upposi nautinnollisesti takakulmaan ja peli oli 1-0. Pelin hallinta pysyi kusipaidoilla vielä maalin jälkeenkin, ja Pöxyjen ahdistelut rajoittuivat yksittäisiin pistoihin.

Avausjakson puolenvälin paikkeilla ottelu oli kuitenkin jo tasoittunut hieman. Eki tarjoili yleisölle namia näyttävällä torjunnalla riman alta sivuvaparista, ja oli muutenkin itse varmuus isäntien runsaasti viljelemissä kaaripalloissa. Edestakaisin surffausta Pöxyjen latoessa isoa jatkui aina tauon alle, kun kotijoukkue sitten yllättäen tasoitti. Keskitys vasemmalta tavoitti hyökkääjän oikealta päädystä, ja luukulle auennut volley painui verkkoon paikalle syöksyneen valkopaidan nupista. Tauolle poistuttiin lukemissa 1-1.

Toinen puoliaika alkoi tasaisena, mutta vain muutaman minuutin jälkeen kentällä nähtiin koko ottelun kyseenalaisin tilanne. Japu prässäsi Pöxyjen byyraria niin tehokkasti, että sai avauksen suoraan jalkaansa, ja veskarin yli kompuroidessaan laukoi pallon ylärimaan, josta se kimposi maan kautta takaisin poikkipuuhun ja ulos. Pallo kävi lopulta ilmeisesti hyvinkin kokonaan viivan takana, mutta avustavan lippu pysyi kuolleena eikä maalia merkitty aikakirjoihin.

Maalipaikkoja riitti kyllä muutenkin. Alfin millimetrin tarkka läpisyöttö yhdistettynä Ossin täydellisesti ajoitettuun pystyynjuoksuun oli suoritus kuin jalkapallon oppikirjasta, mutta viimeistely ei yltänyt valitettavasti samalle tasolle. Toisessa päässä Pöxyjen kulmapotkua seurannut volley valui ”turvallisesti” 10 senttiä tolpan ohi, Jonen toki varmistaessa. Myös Japu ja Koopa viihdyttivät yleisöä taidoillaan. Japu kiskaisi nojausjalallaan täydellisen puolenvaihdon aivan suoraan Koopan klabbiin oikealla, ja veto lähti sekunnin murto-osassa kuin Batistutalta aikoinaan. Harmi kyllä Pöxyjen molari oli hereillä ja venyi huipputorjuntaan aivan alakulmasta. Myös Alf pääsi testaamaan maalivahdin näppejä alakulmaohjauksella Japun keskityksestä, ja joutui toteamaan ne pitäviksi.

Kaikessa hiljaisuudessa Pöxyt oli noussut pelissä hallitsevaksi osapuoleksi. Jos Atleticolta loppui tuuri kesken Japun ylärimatilanteessa, niin Pöxyillä mäihää riitti pidemmällekin. 20 minuuttia ennen loppua joukkue sitten teki ottelun 2-1-voittomaalin todellisella onnenkantamoisella. Syötöksi tarkoitettu nosto pomppi maalinedustalle, jossa hyökkääjä veti täydellisen hutipotkun, mutta onnistui hämmentämään Ekin tolpiltaan ja munkki lirui suoraan verkkoon. Viimeisen vartin aikana valkopaidat saivat kovan myllyn aikaiseksi, mutta viimeistely oli todella luokatonta. Vielä varsinaisen peliajan jo täytyttyä Alf oli räjäyttää pankin, mutta nopea kääntölaukaus pamahti tolppaan ja ulos.

Jälleen tuloksena maalin tappio lukemin jo kiusallisen tutuiksi tullein lukemin. Ensimmäisen vartin aikana nähdyllä ”omalla pelillä” ottelu olisi ollut täysin vietävissä, mutta jokin meni taas vikaan ja suoritusvarmuus alkoi rapistua loppua kohden. Revanssin mahdollisuus koittaa siis kuitenkin jo viikon kuluttua Mosan Wembleyllä.

Ottelun tähtipelaajapisteet:
 3   –     Erkki Hyttinen: Maaleistakin huolimatta kentän varmaotteisin Atleetti.
 2   –     Timo Kinnunen: Tuo varmuutta ja tasoa missä päin kenttää sattuukin olemaan.
 1   –     Alfred Sinnemäki: Hyökkäyspään piristysruiske, jäi hyvistä yrityksistä huolimatta maaleitta.