Atletico Malmi – MasKi 1-2 (1-1)

elokuu 6, 2010

Syyskierros alkoi osaltamme murheellisesti, kun KyIF-ottelussa ensimmäisen puoliajan loistava esitys vaihtui täydellisen vastatuulen myötä totaaliseksi romahdukseksi ja hyvin epämieluisaksi tappioksi, vaikka jälleen kerran voiton avaimet olivat jo hallussamme. Tämäniltaisessa ottelussa lähdettiinkin parantelemaan näitä katkeria fiiliksiä ja ennen kaikkea hakemaan kohennusta melko murheelliselta näyttäneeseen pistesaldoomme. Vastaan asettui kevätkierroksen toisesta ottelusta tuttu Masalan Kisa, jota vastaan onnistuimme nyhjäämään 2-2-tasapelin täysin hallussa olleen pelin jälkeen Masalan pikkuruisella hiekalla. Lisäpanoksia otteluun toi vielä sekin fakta, että olimme valuneet alun piikkipaikalta aina putoamisviivan tuntumaan juuri niin, että MasKi oli toiseksi viimeisenä ja me taas ainoastaan sijan ylempänä.

Ottelu pelattiin jälleen helteisessä säässä ja pelipaikkana toimi jonkinlainen ”varakotikenttä”, kun siirsimme tauon aikana osan kotiotteluistamme astetta paremmalle alustalle, vihollisen kotikentälle Puistolaan. Nurmimatto olikin aivan ihanteellisessa kunnossa ja perjantai-illan sää oikein otollinen kunnolliselle futisnautinnolle. Omalta osaltamme pääsimme otteluun vieläpä miltei parhaalla mahdollisella kokoonpanolla, kun vaihtopenkkikin oli täysi ja lapulla jopa niin paljon nimiä, ettei kaikkia halukkaita pystynyt ottamaan pelaavaan kokoonpanoon. Merkittävimpinä poissaoloina olivat ainoastaan Jani Putkonen ja Jaakko Peltonen keskikentältä sekä toppariosastolta edelleen puuttuva Marko Ruokolainen.

Avaus (4-1-3-2):

Lepa (MV) ; Ile (v), Hena, Panu (v), Rubale ; Leego (C) ; Nani (> Timo 46′), Roni (> Koopa 67′), Andy ; Ossi (> Niko 67′ (v)), Alf

(vaihdossa Eki, Jone, Koopa, Kuula, Mäksä, Niko ja Timo)

Ottelun alku meiltä jälleen hieman heikompaa tekemistä, sillä emme tälläkään kertaa saaneet peliä rullaamaan heti alusta saakka. Osaltaan tähän vaikutti varmasti vieras ympäristö ja osaltaan taas se, että kokoonpano oli elänyt viime aikoina melkoisesti. Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana peli pyöri oikeastaan vain keskialueella, eikä vaarallisia tilanteita nähty kummassakaan päässä. Suurin osa ns. paikoistamme tuli vain kaukolaukauksista, joilla ei todellisuudessa uhmattu masalalaismaalia kovinkaan kriittisesti. MasKi taas pyrki pelaamaan melko perinteistä vastaiskupeliä ilman sen suurempia hienouksia. Heidän isokokoinen miehistönsä pelasi hyvin suoraviivaisesti ja haki ratkaisusyöttöjä koko ajan. Selkeästä pallonhallinnastamme huolimatta ensimmäisten 20 minuutin aikana MasKilla oli lopulta paremmat paikat, kun he pelasivat palloa toppareidemme taakse juosseille hyökkäyspelaajille. Masalalaiset loivat vaarallisia tilanteita myös kulmista, eikä maali ollut lopulta kovin kaukana. Esimerkiksi 12. peliminuutilla kulmapotku annettiin vasemmalta, josta se lensi koko nipun ylitse takatolpalle. Siitä kaveri puski pallon suoraan kohti Ilkka Tynkkystä, mutta Ile sai pelastettua pallon ylitse MasKin pelaajien vaatiessa jo rankkaria käsivirheen vuoksi. Puolustuspelaamisemme oli muutenkin pientä hakemista, sillä uutena miehenä kesätauolla mukaan tullut Panu Paajanen ei pelannut ehkä aivan täydellisesti yhteen Henri Mattssonin kanssa. Onneksemme takaiskuilta kuitenkin vältyttiin erinäisistä hutipotkuista ja toppareiden taakse tulleista pistopalloista huolimatta.

Omat vaarallisimmat paikkamme tulivat oikeastaan ensimmäisen jakson puolivälissä, kun Ile nousi ensiksi vaarallisesti vasemman pakin tontiltaan, ohitti yhden vastustajan ja jäi lopulta toiseen, kun hänet vedettiin todella rajusti kumoon rankkarialueen läheisyydessä. Hän ampui lopulta myös vaparin, joka lenteli kuitenkin aavistuksen yli maalin. 29. peliminuutilla saimme puolestaan kulmurin, joka leijaili Janne ”Leego” Hampaalan päästä kohti oikeaa yläkulmaa. Vastustajan veskari sai kuitenkin venytettyä itsensä puskun tielle, joten maaleilta vältyttiin. Vain paria minuuttia myöhemmin pallo pelattiin lyhyillä syötöillä ja taaksepäin suuntautuneilla tiputuksille ylös aina Ossi Mäkeläiselle, joka pelasi Alfred Sinnemäen läpi. Alffi ohittikin maalivahdin vasemmalta, mutta päätyi lopulta sen verta pieneen kulmaan, ettei ehtinyt yrittää maalintekoa. Hän pelasi pallon takaviistoon, josta vedot suuntautuivat kuitenkin kohden vastustajan pelaajia.

Ottelun ensimmäinen maali nähtiin kuitenkin hallinnastamme huolimatta omassa päässämme 32 minuutin kohdalla, kun MasKi sai yhden lukuisista vastahyökkäyksistään ja pelasi pitkän ristipallon vasemmalta laidalta Mattssonin ohi oikeaan laitaan. Sieltä vastustajan kärkkäästi pelannut, mutta äärimmäisen vittumaiseksi kaveriksi tässäkin pelissä osoittautunut numero 8 kirmasi läpi ja sijoitti pallon vasempaan alanurkkaan. Jälleen kerran vastustaja rokotti pienestä virheestämme ja käytti tilanteensa hyväkseen huomattavasti meitä paremmin. Kuvaavaa oli, että esimerkiksi vain muutamia minuutteja myöhemmin Mattsson pääsi puskemaan kulmasta tullutta palloa, mutta melkoisen hyvästä paikasta huolimatta pusku suuntautui suoraan alaspäin. Ja taas vain hetkeä myöhemmin tämä MasKin sama numero 8 oli jälleen läpi ja sijoittikin pallon ohi maalissa olleen Niko ”Lepa” Lempisen, mutta tällä kertaa Ville ”Rubale” Ruuska ehti kuitenkin pelastaa melko lailla selkeältä paitsiolta haiskahtaneen tilanteen sutimalla pallon maalin edestä yli. Noin 44 minuutin kohdalla saimme jälleen kulman, joka pelattiin tällä kertaa lyhyenä; Alffi palautti pallon kulmuria antaneelle Ilelle, jonka vedon ja keskityksen yhdistelmältä näyttänyt pallo leijaili maalivahdin ylitse jonnekin takanurkkaan. Niinpä tauolle lähdettiin selkeästä hallinastamme huolimatta edes 1-1-lukemissa.

Toinen jakso käynnistyi jälleen hieman sekavissa merkeissä. Jos ensimmäisen puoliajan 15 ensimmäistä peliminuuttia olivat olleet meiltä huonoa peliä, noudatteli toinenkin jakso pitkälti samaa kaavaa. MasKi oli selkeästi paremmalla jalalla liikkeellä ja jaksoi rikkoa pelinrakenteluamme. He myös saivat toisen puoliajan parhaan paikan, heti vain pari minuuttia alkuvihellyksen jälkeen. Vaihdosta sisään pahan loukkaantumisensa jälkeen tullut Timo Kinnunen haki syötöllään laidassa erittäin pirteästi kirmannutta Antti Nurkkaa, mutta Andy ei valitettavasti tavoittanut palloa. Sen sijaan MasKi-peluri pelasi ristipallon ensimmäisellä kosketuksellaan oikeaan laitaan, jossa tämä masalalaisten numero 8 kirmasi jälleen vaarallisesti sijoittaen Mattssonin ohi menneen pallon Lepan alta maalin perukoille.

Tämän jälkeen loppupeli olikin sitten täyttä Atleetti-hallintaa, sillä hyvin kevyellä vaihtopenkillä otteluun lähtenyt MasKi tyytyi lähinnä varmistelemaan johtoasemaansa ja tavoittelemaan maalitilanteita yksittäisillä pystypalloilla. Oma kuntopohjamme oli tällä kertaa selkeästi parempi, ja kun penkiltä oli heittää vielä lukuisia uusia jalkapareja, pystyttiin tempo pitämään kohtalaisen hyvänä. Oma pelimme aukeni sitä myöten melko mukavasti ja myös paikkoja saatiin hyvällä prosentilla. Sen sijaan maalijyvä oli puolestaan täysin kateissa, eivätkä ratkaisut olleet aina parhaimpia mahdollisia.

53. minuutilla Ile juoksi jälleen pystyyn ja keskitti luukulle, mutta Leego onnistui sohimaan varmalta maalipaikalta näyttäneessä tilanteessa palloa ainoastaan polvellaan niin, että se meni lopulta yli. Muutamaa minuuttia myöhemmin Timo keskitti ja Roni puolestaan suti pallosta ohitse. Toisessa päässä taas nähtiin muutamia vaarallisia kulmatilanteita, mutta niistäkin selvittiin Mattssonin pääpeliylivoiman ja pienen tuurinkin avulla. 60 minuutin kohdalla hyökkäsimme puolestaan vasemmalta, josta Timo heitti ristipallon oikealla olleelle Andylle. Tämä harhautti yhden vastustajan ja pelasi pallon takaviistoon Leegolle. Leego pyssytti, mutta päin vastustajaa, josta pallo palautui Ossille. Hänen vetonsa suuntautui puolestaan maalin ylitse. Vain hetkeä myöhemmin Ile laukoi vaparin, joka leijaili vasempaan takakulmaan Timppaa kohden. Hän sai myös loistavan osuman palloon, mutta pusku suuntautui jälleen ylitse.

Paikkoja siunaantui lopulta niin Andylle, vaihdosta sisään tulleelle Mikko ”Koopa” Kourille kuin myös Alfille. Kukaan heistä ei kuitenkaan saanut palloa maaliin, vaikka peliminuutit 60–80 olivat oikeastaan keltapaitojen täydellistä hallintaa. Ainoastaan yksittäiset vastahyökkäykset rikkoivat painostuksemme, ja nekin aiheutuivat pääosin omista harhasyötöistämme. Loppua kohden tilanteet heikkenivät aavistuksen, sillä vedot lähtivät entistä kauempaa ja huonommista paikoista, kun tasoitusta haettiin miltei väkisin. Tällä kertaa MasKi kuitenkin kesti paineemme, eikä lisämaaleja ottelussa enää nähty. Niinpä ensimmäinen Puistola-ottelu päättyi kannaltamme äärimmäisen harmittavaan 1-2-tappioon.

Tuloksena oli siis äärimmäisen harmittava tappio ns. kuuden pisteen ottelusta, joka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt hoitaa tuollaisen hallinnan ja maalitilanteiden myötä. Sen sijaan onnistuimme saamaan pallon maaliin vain kertaalleen ja siinäkin tapauksessa pienellä onnenkantamoisella. Palloa hallittiin kyllä ja pelattiin sekä lyhyillä että pitkillä syötöillä molempien laitojen kautta, mutta silti maalit jäivät näkemättä. Myös vedot olivat löysiä ja epätarkkoja, eikä viimeistely toiminut alkuunkaan vaadittavalla tavalla. Omassa päässämme olimme puolestaan aivan liian epävarmoja, emmekä saaneet eliminoitua vastustajan nopeita vastahyökkäyksiä. Ikävä totuus oli myös, että tällä voitollaan masalalaiset nousivat ohitsemme taulukossa, vaikka meillä on toki yksi ottelu heitäkin vähemmän pelattuna. Loppukausi tulee siis olemaan raskas ja haastava, varsinkin mikäli tällaisista otteluista ei onnistuta poistumaan voittajina. Syyskierros käynnistyikin aivan toisin kuin keväällä, jolloin saalistimme näiltä kahdelta ensimmäiseltä jengiltä neljä pistettä nollan sijaan. Toisaalta otteluita on vielä sen verran monta jäljellä, että mahdollisuuksia on vielä vaikka mihin. Kevätkierroksella kun nähtiin, ettei koko sarjasta löydy yhtään sellaista nippua, jolta emme voisi realistisesti ja objektiivisestikin ajateltuna ottaa täyttä pistepottia.

Ottelun tähtipelaajapisteet:
3    –     Antti Nurkka: Andy oli erittäin vaarallinen ja loi useammankin hyvän maalintekopaikan. Valitettavasti maalit jäivät kuitenkin näkemättä.
2    –     Ilkka Tynkkynen: Ile taas tehtaili maalin ja nousi laitapakin tontilta hyökkäyksiin jatkuvasti ollen ehkä näkyvin ja vaarallisin yksittäinen pelaaja. Toisaalta hänen laidastaan tehtiin myös ne kaksi maalia, mikä pudotti häneltä tällä kertaa yhden tähden pois.
1    –     Janne Hampaala: Keskikentän ankkuri ja kapteeni hoiti tehtävänsä kiitettävän hyvin ja jaksoi tapella jokaisesta pallosta.