Suomen Cupin 2. kierros: Helsingin Pumppu – Atletico Malmi 0-5 (0-2)

Suomen Cupin toisella kierroksella Atleticon vastustajaksi tuli Kumpulan suunnalta ponnistava FC Helsingin Pumppu kuutosdivarista. Ottelu pelattiin Helsingin Piirin ja MPS:n yhteisvoimin järjestämänä “Supersunnuntaina”, jolloin Töölön Pallokenttä isännöi Helsingin joukkueiden cup-koitoksia aamusta iltaan. Malmin scouttausosasto oli käynyt vakoilemassa Pumpun otteita jo parissakin matsissa etukäteen, joten missään nimessä rotsi auki peliin ei ennakkoasetelmista Daavid-Goljat huolimatta oltu lähdössä. Lisäksi erinäiset esteet (edustuskelpoisuus, vammat, työkiireet) pudottivat Atleettien rosterin vain 16 nimeen.

Avaus (4-2-1-3):

Tommi (MV) ; Lippo, Hena, Mäksä, Rubale ; Jone (> Opa 41′), Timo (C) ; Roni ; Andy, Koopa (v, > Kunttu 41′), Nani (> Kuula 41′)

(vaihdossa Janne, Kunttu, Kuula, Opa ja Tavi)

Ottelu alkoi kusipaitojen komennossa tiukalla pallonhallinnalla. Andy ja Koopa pääsivät ensimmäisen kympin sisään hätyyttelemään Pumpun maalia vedoillaan, mutta sihti ei osunut aivan kehikon sisään. Iltapäivän kuparisen rikkoi hetikohta kuitenkin piilokärjen paikaltaan Roni Tran vahvalla yksilösuorituksella. Riistettyään itse pallon boksin oikean kulman tietämillä Roni laittoi todella kauniin “snebin” aivan sinisten maalin takayläkulmaan maalivahti Ari Suzukin ulottumattomiin. Nopea avausmaali sopi käsikirjoitukseen mainiosti ja vapautti peliä hienokseltaan.

Pumpun alakerralla oli tiedossa hikinen iltapuhde sheriffi Koopan johtaman atleettieturivin kanssa. Parinkymmenen minuutin kohdalla Nani ampui niukasti ohi takatolpasta, varmasti ihan vain piruillakseen. Viisi minuuttia myöhemmin Leegoa kipparina tuurannut keskikentän kapellimestari Timo Kinnunen toteutti onnistuneesti scouttaajien neuvoa “kovia palloja ylös” ja pani todellisen ohjuksen lähemmäs kolmestakympistä aivan riman alta verkkoon. Tässä vaiheessa kentän laidalla kameran kanssa heiluneella janarilla olisi ollut todellakin syytä olla hereillä masiinansa kanssa.

Avausjakson viimeiset maalipaikat rohmusi Hena Mattsson. Ensin “Matsin” omalta kenttäpuoliskolta (!) laukoma purkupallo pakotti Pumpun maalivahti Suzukin pistämään pallon kulmaksi, josta Hena pääsi vielä itse puskemaan, mutta tälläkin kertaa byyrari veti pidemmän korren. Tauolle mentiin 40 minuutin jälkeen koillisen komennossa lukemin 2-0. Peli oli hallussa suvereenisti mutta parantamisen varaakin löytyi, ainakin syöttötarkkuudessa ja yleisessä terävyydessä.

Tauolla kentälle pistettiin kertarysäyksellä tuoretta hyökkäysvoimaa kolmen vaihdon voimin. Kuntun, Kuulan ja Opan sisääntulon myötä Atleticon kenttäryhmitys vaihtui 4-4-2:een timantilla. Muutos olikin tuottaa tulosta välittömästi, kun jo parin minuutin pyörittelyn päätteeksi Opa pääsi läpiajoon mutta suti pallon päin vastaantullutta maalivahtia. Vitonen tästä ja Pumppu taisi saada koko ottelun ainoan (?) maalia kohti suuntautuneen laukauksensa, jonka torjuntavastuun kantanut Tommi kuitenkin poimi varmasti kiimaiseen syleilyynsä.

Edellisestä maalista oli vierähtänyt jo puolisen tuntia, joten pitihän yleisölle antaa taas palanpainiketta makkaran kylkeen. Lippo toi hyökkäystä vasemman pakin tontiltaan ja laittoi ilkeän laakapallon suoraan kohti maalia. Hena “Kirahvi” Mattsson työnsi kuuppansa väliin ja pallo meni todella kauniisti slaissilla sisään juuri veskarin edestä: 3-0. Ja vain tuokiota myöhemmin Mattsson oli jo tuplata maalisaldonsa nopealla vaparilla boksin tuntumasta ennen kuin Pumpun muuri oli edes kasassa. Kierteinen sijoitus livahti vain amisviiksien verran ohi vasemmasta yläkulmasta.

Toisen jakson aikana peli ei jatkuvista maalipaikoista huolimattakaan aivan noussut odotetulle tasolle. Harhasyöttöjä ja muuta yleistä sähläystä tuli tarpeettoman paljon. Pumppu puolestaan tuntui olevan alati askeleen pari jäljessä, ja tuomari kaiveli taskustaan keltalappua sydänrinnoille useampaankin otteeseen.

Pelikello näytti melko lailla pyöreitä 69 minuuttia, kun Atletico siirtyi 4-0-johtoon. Kunttu nousi vasenta laitaa ja käytti palloa keskellä Opalla. Saatuaan munkin takaisin Kiinapallo laittoi vasurillaan melkolailla keskityksenoloisen pallon kohti maalia, ja hämäsi ainakin veskarin onnistuneesti, sillä pallo taisi livahtaa etutolpan puolelta verkkoon. Tuokiota myöhemmin Roni pääsi testaamaan tykkinsä ilmeisen väkevää kaliiperiä, mutta tällä kertaa Suzuki oli mies paikallaan ja venyi komeaan torjuntaan.

Viimeisen kympin aikana pallo ehti nuolaista Pumpun maalin ylärimaakin kertaalleen ennen 78. minuutilla syntyneitä loppulukemia 5-0. Kuula pääsi läpiajoon ja nokikkain veskarin kanssa, sai pallon pidettyä mukanaan pienellä flipperillä ja napautti viimeisen naulan Pumpun arkkuun sijoituksella tyhjiin. Ottelu päättyi juuri sopivasti ennen loppuillan pelejä häirinneen lumituiskun alkamista.

Vaikka pelin voimasuhteista ei missään vaiheessa ollut epäselvyyttä, täytyy Pumpulle silti antaa tunnustusta loppuun asti tsemppaamisesta ja nimenomaan pelaamisesta. Alasarjoissa valitettavan usein vallitsevaa räiskintäkulttuuria ei tarvinnut tällä kertaa katsella, vaan Pumppu pyrki rakentamaan peliään nimenomaan maassa. Resursseja tähän ei tosin ollut aivan yhtä runsaasti kuin Atleticolla. Toisaalta keltapaitojen pelissä pisti silmään juuri syöttöhassit ja ajoittainen flegmaattisuus tilanteissa. Joka tapauksessa tärkein eli jatkopaikka kohti kolmatta kierrosta saatiin lunastettua, ja vieläpä erittäin miellyttävin lukemin.