Gnistan/2 – Atletico Malmi 1-1 (1-1)

elokuu 26, 2009

Voitokkaan MPS/2-ottelun jälkeen oli enemmän kuin hyvät asetelmat lähdettäessä loppusyksyn kannalta hyvinkin kriittiseen ja tärkeään otteluun Gnistan/2:ta vastaan. Lisämielenkiintoa toi myös äärimmäisen hyväkuntoinen ja tyylikkäästi valaistu Oulunkylän tekonurmi, joka saatteli joukkueet sateiseen säähän niinkin kummalliseen kellonaikaan kuin 20.10. Tunnelma oli siis jotakuinkin katossa, eikä poissaolijoiden listoillakaan näkynyt kuin oikeastaan valtion palvelusta suorittavat jantterit sekä Saykus-ottelussa akillesjänteensä pahasti loukannut Sinkki. Muuten otteluun lähdettiin melkoisen samalla kokoonpanolla kuin aiemminkin, paitsi että taktiikka oli rukattu aiemmissa otteluissa melko hyväksi havaittuun 4-3-3, jolloin Japu nousi Andyn ja Kuulan kanssa kärkeen ja Jani tippui keskikentän keskelle rakentamaan peliä. Vaihtopenkiltäkin löytyi fyysisestä preesensistään ja melkoisen suuresta tilavuudestaan tunnetun Tavin saapumisen jälkeen lopulta yhteensä viisi naamaa.

Vastustajalta taas odotimme huomattavasti sisukkaamaa esitystä kuin edellisessä 3-1-voittoomme päättyneessä ottelussa, saati sitten edellisenä keskiviikkona kentän laidalta ihmetellyssä FC Puotilan ja Kipinän välisessä ottelussa, jossa itähelsinkiläiset olivat täysin toiselta planeetalta sarjataulukon kärkipäässä edelleenkin jostain käsittämättömästä syystä majailevaan Gnisuun verrattuna. Myös Gnistanilla oli omanlaisensa panos ottelussa, sillä hyvistä otteista huolimatta Zenith oli kivunnut jo tasapisteisiin ja muutama muukin porukka hengitti takana niskaan.

Avaus (4-3-3):

Japu, Kuula (C), Andy
Nani (> Koopa 87′), Leego, Jone (> Kunttu 59′)
Lippo, Daddy, Timppa, Rubale
Mertsi

(vaihdossa Janne, Koopa, Kunttu, Tavi ja Zimei)

Ottelun alkuun pyrittiin jälleen kerran kiinnittämään huomiota, mutta siitäkin huolimatta omissa meinasi kolista jo kahden peliminuutin jälkeen. Vastustaja sai kulmapotkun vasemmalta nostaen isokokoiset topparinsa ylös. Pallo päätyi erään Gnisu-pelurin päähän ja kohden maaliamme, mutta onneksi Mertsi oli heti alusta saakka hereillä kopaten pallon vasemmasta alakulmasta. Ensimmäisten minuuttien aikana pelimme oli muutenkin hyvin sekaisin ja tuo yksittäinen tilanne tavallaan kruunasi koko aloitussählingin. Toisaalta Gnistanin peli näytti olevan aivan yhtä sekaisin, sillä vain kolmen minuutin pelin jälkeen heidän puolustuksessaan sattui ilmeisesti jonkinlainen kommunikaatiovirhe, jonka seurauksena pakki purki pallon suoraan Kuulan jalkoihin, joka pääsi sijoittamaan sen vastassa olleen maalivahdin ohitse helponlaisesti. Ottelu oli siis heikosta alusta huolimatta saanut mainion alun. Eikä aikaakaan, kun äärimmäisen pirteästi laidallaan juossut Japu pelattiin läpi keskeltä. Maalivahti tuli rankkarialueen ulkopuolelle vastaan ja pelasi selkeästi kädellään palloa estäen myös Japun etenemistä maalintekoon. Tässä vaiheessa kaikki paitsi vastustajat odottivat jo punaista korttia, mutta linjatuomaria konsultoinut pillipiipari päättikin jollain ilveellä antaa siitä ainoastaan keltaisen… Kunpa tuossa vaiheessa olisimme tienneet, että tämä tuomio oli vain alkusoittoa entistä suuremmalle fiaskolle. Yhtä kaikki, Japu pääsi tälläämään vielä vaparinkin, mutta se suuntautui valitettavasti maalin ylitse.

Ensimmäisen jakson vaarallisimmat paikat tulivat oikeastaan molempiin suuntiin tuomituista vapareista ja kulmapotkuista. Tällaisesta tuli valitettavasti myös vastustajan tasoitusmaali. Gnistanille tuomittiin vapaapotku boksin kulmalta, noin 20 metristä. Kentän pienikokoisin pelaaja, ”Super-Veijo” kävi antamassa mainiosti sisäänpäin kiertäneen vaparin, johon Gnisu-jätkä myös ehti ensimmäisenä. Siitä pieni pääkosketus ja pallo suuntasi vasempaan alanurkkaan ilman, että Mertsillä oli oikeastaan minkäänlaisia mahdollisuuksia. Myös toisessa päässä nähtiin vaarallisia vapareita, mutta kerta toisensa jälkeen ne kummasti suuntautuivat vähän yli tai ohitse, kuten suuri osa laukauksistakin. Tämän lisäksi luotiin myös tukku hyviä keskityspaikkoja, joista vastasi erityisesti vasemmalla laidalla viilettänyt Japu ja hänen kanssaan välillä paikkaa vaihtanut Andy. Erityisesti ensin mainittu oli hirmuisessa juoksukunnossa, eikä vastustaja meinannut pysyä mukana millään. Keskityspallot jäivät kuitenkin paikoin luokattomiksi tai sitten maalilla ei ollut tarpeeksi ukkoja. Hyvät kehitelmät hukattiin siis täysin. Mutta ei ensimmäisen jakson anti tähän jäänyt, vaan kentällä sattui pari hyvinkin hauskaa sattumusta. Ensinnäkin rusakko kirmasi jossain vaiheessa areenalle ja ottelu jouduttiin sen takia hetkeksi keskeyttämään. Onneksi sekaisin ollut pupujussi löysi kuitenkin tiensä pois viheriöltä. Toinen sekaisin ollut kaveri, päätuomari, taas esitti oman show’nsa 36 minuutin pelin jälkeen, muttei tajunnut jättää näyttämöä jäniksen esimerkkiä noudattaen. Melkoisen kujalla ollut vislailija päätti nimittäin lopettaa puoliajan n. 9 minuuttia ennen oikeaa taukoa. Tämä taas tarkoitti sitä, että ”puoliajan” jälkeen piti vetää vielä 9 minuuttia ennen kuin käytiin uudelleen juomassa ja vaihdettiin puolia. Viimeistään siinä kohtaa tajusi jokainen paikalla ollut, että nyt oli hieman vääränlainen kaveri väärissä hommissa.

No joka tapauksessa, peliä jatkettiin n. 10 minuutin tauon jälkeen Atletico Malmin painaessa entistä kovemmin päälle. Vaihdoimme myös puoliajalla taktiikkaa takaisin normaaliin 4-4-2, jolloin Japu tippui keskikentälle. Tämä näytti toimivan, sillä vastustaja oli koko ajan enemmän ja enemmän helisemässä vikkelien ja teknisten pelaajiemme kanssa. Sen seurauksena peli muuttui koko ajan rikkonaisemmaksi, eikä Gnistan/2 juurikaan hyökännyt yksittäisiä tilanteita lukuun ottamatta. Peli myös helpottui toisen tauon jälkeen, kun 53. peliminuutilla eräs ogelilaisista hankki melko kyseenalaisesti suunsoitollaan suoran punaisen ja poistui samalla kentältä. Heti perään Timo paukauttikin vaparista ylähirteen pallon kimmotessa kuitenkin väärään suuntaan. Hyökkäysvoimaa haettiin myös vaihdon myötä, kun Kunttu korvasi hetkeä myöhemmin Jonen. Pelipaikkoja vaihdeltiin hieman, ja tämän jälkeen Kunttu uurastikin tutusti parivaljakkona Kuulan kanssa kärjessä. Hänelle siunaantui myös eräs ottelun parhaista paikoista, kun Andyn antama keskitys oikealta päätyi Kuntun päähän ja siitä vain joitakin senttejä vasemman tolpan ohitse. Paine sateisella Ogelin tekonurmella kävi koko ajan vaan ankarammaksi, eikä monikaan varmaan uskonut 1-1-lukemien jäävän lopulliseksi. Atletico Malmi ei onnistunut kuitenkaan luomaan tarpeeksi paikkoja pelinkään edetessä, vaikka muutama minuutti ennen loppua toinenkin Gnistan-peluri ajettiin ulos melkoisen ruman takaapäin tulleen sukituksen jälkeen. Lopussa saimme vielä pallon kerran häkkiin, mutta Kuulan maali tuomittiin oikeutetusti paitsiona. Lisäajan paras paikka siunaantui puolestaan Timolle, joka puski äärimmäisen harmittavasti pallon vasemmalta ohi. Niinpä tälläkin kertaa jäätiin niihin liiankin tuttuihin 1-1-lukemiin.

Päällimmäiseksi fiilikseksi ottelusta jäi armoton vitutus. Gnistan/2 ei missään vaiheessa ottelua pystynyt laittamaan meille kampoihin, eikä joukkue olisi missään nimessä ansainnut tuota pistettä, varsinkin kun parhaassa tapauksessa olisimme saaneet pelata liki 85 minuuttia vähintään yhden miehen ylivoimalla. Tuomarilla ei kuitenkaan tässä ottelussa ollut tarpeeksi munaa heilutella lappuja heti alusta saakka. Toisaalta myöskään oma maalintekomme ei taaskaan vakuuttanut, vaikka ns. maalitilanteita olikin ehkä useampia kuin normaalipelissä. Tällä kertaa laidat pelasivat hyvin ja etenkin Japun työskentely vasemmalla oli jälleen kerran ihailtavaa katsottavaa. Myös keskikenttä tappeli ja raastoi hullunlailla Leegon esimerkkiä noudattaen. Puolustuspää pelasi tuota yhtä päästettyä maalia ja joitakin hieman huonosti hoidettuja kulma- ja vaparitilanteita lukuun ottamatta melkoisen virheettömän ottelun. Jostain syystä maalit jäivät kuitenkin tekemättä ja ottelu päättyi lopulta meidän kannaltamme äärimmäisen harmittaviin lukemiin. Tämä taas tiesi sitä, että matka kohden kärkeä mutkistui huomattavasti. Loppuohjelmamme on ennakkoon tarkasteltuna melko inhimillinen, mutta muut joukkueet saavat pelata silti useita otteluita ristiin, jotta voimme tapella vielä kärkisijoista syksyn lopussa. Nyt kuitenkin vetäydymme ansaitulle 1½ viikon ottelutauolle, jonka jälkeen Tavastia saa toivottavasti kokea entistä iskukykyisemmän Atleetti-ryhmän tutulla kotiareenallamme.

Ottelun tähtipelaajapisteet:
3    –     Jani Putkonen: Älytön määrä duunia molempiin suuntiin sekä mainiota laitatyöskentelyä. Hänen avujaan olisi pitänyt käyttää hyväkseen ehkä enemmänkin ottelun kuluessa. Myös vaparit olivat poikkeuksetta vaarallisia, vaikka niistä ei maaleja saatukaan aikaiseksi.
2    –     Jani Hannula: Jani on selkeästi parantanut otteitaan kesän jälkeen, tai paremminkin palannut takaisin omalle tasolleen. Oivaltavia syöttöjä, hienoa pelinrakentelua ja myös tärkeitä riistoja keskikentällä.
1    –     Janne Hampaala: Jälleen hieman kliseinen valinta, mutta onhan se Leego melkoinen tapaus kentällä. Sellaista munaravia nähtiin jälleen kentällä, että paremmasta viis…