Atletico Malmi – Colo-Colo/Uno 0-5 (0-2)

elokuu 17, 2005

Syyskausi saatiin käyntiin voitolla PeTestä, ja tappiottomien otteluiden putkikin oli kasvanut jo kuuden mittaiseksi. Nyt hyville esityksille lähdettiin hakemaan jatkoa vaihteen vuoksi Ala-Malmilta, jonne vieraaksi saapui pääasiassa latinopelaajista kasattu Colo-Colo/Uno. Kokoonpanon kanssa tuli taas pieniä muutoksia erinäisten poissaolojen takia, ja lisäksi ykköshäkkärimme Paul-Mikael oli kärsinyt vammoista, mutta aloitti kuitenkin tolppien välissä. Vaihtopenkkikin alkoi lopulta täyttyä ottelun edetessä.

Avaus (4-4-2):
Paul-Mikael (MV, v) ; Juho, Mika, Raksu, Teme ; V-P, Ana, Joni R., AP ; Make, Kalle (C)
(vaihdossa Peter, Sami, Sola (v), Spede ja Vatanen)

Peli käynnistyi suht tasaisena, kunnes noin vartin paikkeilla rysähti. Ala-Malmin kirous lankesi jälleen Atleticon niskaan, kun boksin vasemmasta nurkasta lähtenyt laukaus otti peittämään pyrkineestä Mikasta kimmokkeen ja yllätti Paul-Mikaelin etutolpalta. Maali oli kuin kopio kauden avauspelistä FC Madea vastaan. Ja tuskin oli peli saatu uudelleen käyntiin, kun lukemat muuttuivat jo 0-2:een. Latinojen suomalaisen näköinen hyökkääjä pääsi tuulettamaan jo ottelun toista maaliaan lauottuaan pallon 16-alueen ulkopuolelta takanurkkaan. Emme päässet juurikaan hätyyttelemään vastustajan maalia, vaan peli aaltoili enimmäkseen molempien boksien väillä. Tauolle mentiin kahden maalin vierasjohdossa.

Toiselle puoliajalle lähdettiin hakemaan uutta ilmettä kolmen miehen alakerralla, mikä tiesi laitalinkeille lisää puolustustehtäviä. Peli ei kuitenkaan esittänyt parantumisen merkkejä, oikeastaan päinvastoin, sillä Colo-Colo jatkoi maalitehtailuaan. 0-3 syntyi pilkulta, kun Micke ensin jyräsi hattutemppua tavoitelleen hyökkääjän varoituksen arvoisesti. Hän sai vielä sormensa laukaukseen, mutta pallo upposi silti verkkoon. 0-4 alkoi olla jo liikaa: kaukaa keskikentältä roiskaistu pallo kiertyi kaikkien yllätykseksi ilmeisesti voimakkaan tuulen avulla etunurkkaan. Micke tuli saman tien vaihtoon, kun rankkariin johtaneessa törmäyksessä tällin saanut käsi ei enää kestänyt. Muodikkaan maalivahdinpaidan päälleen saanut Vatanenkin joutui vielä antautumaan kerran läpiajon edessä, ja peli päättyi ankeasti 0-5.

Kehnon esityksen jälkeen kauden ensimmäinen murskatappio. Vierailla oli parin maalin verran tuuria puolellaan, eikä erotuomarikaan ollut aivan tehtäviensä tasalla, mutta fakta on, että pelasimme surkeasti. Ensi maanantaina on toivon mukaan luvassa kasvojen pesu Ogelissa.

Ottelun tähtipelaajapisteet:
3    –     Joni Raudoskoski: Mallikasta vääntöä alusta loppuun, vei pääpallot 100-0.
2    –     Teemu Antikainen: Melko tasainen suoritus jälleen kerran.
1    –     Fanilauma: Paikalla pelissä kuin pelissä!